Sign up with your email address to be the first to know about new products, VIP offers, blog features & more.

Kasvavan kaupungin lapset – kuinka saamme päiväkodit riittämään ja arjen toimimaan.

Posted on 0 , 0

Helsinki on lasten kaupunki. Yhä useampi perhe haluaa olla kaupunkilaisia ja asua Helsingissä. Lasten kulttuuri kukoistaa, harrastusmahdollisuudet paranevat ja palveluille on kysyntää. Mutta miten turvaamme riittävät päiväkodit nykyisille ja uusille helsinkiläisille?  Tärkein tehtävämme on huolehtia varhaiskasvatuksen riittävyydestä, läheisyydestä ja laadukkuudesta koko kaupungissa.

Lapsiperheet valitsevat yhä useammin Helsingin

Helsinki kasvaa taas ja yhä useampi perhe jää Helsinkiin, jos se vain on mahdollista. Lasten määrä onkin kasvanut kuluneen kymmenen vuoden aikana vauhdilla. Aikaisemmin tilanne oli aivan päinvastainen; julkisuudessa keskusteltiin väen vähentymisestä eri puolilla kaupunkia, ja lasten määrä pieneni. Tämä kehitys on nyt täysin kääntynyt monessa kaupunginosassa. Lisäksi meillä on lukuisia uusia alueita, joille rakennetaan uusia koteja uusille perheille.

Kaikille lapsille päivähoitopaikka läheltä kotia

Jokaiselle lapselle pitää tarjota päivähoitopaikka lähellä kotiaan silloin, kun perhe sitä tarvitsee. Tämä on tärkein periaate päiväkotipaikoista päätettäessä. Perheillä pitää olla varmuus siitä, että päivähoitopaikka löytyy läheltä. Arjen ajankäytön suunnittelusta tulee muuten mahdotonta.

Tällä hetkellä liian moni perhe joutuu ottamaan vastaan hoitopaikan arkea vaikeuttavan matkan päästä. Meidän täytyy myös huolehtia, että päiväkodeissa henkilöstö on sitoutunutta ja osaavaa, ja että heidän työskentelyolosuhteet paranevat.

Ratkaisumme: nopea, joustava ja houkutteleva palvelumalli

Helsingin tulee lisätä nopeasti päiväkoteja ja päivähoitopaikkoja. Meidän täytyy toteuttaa uudet palvelut lapsille joustavammin ja nopeammin siellä, missä lapset ovat. Tähän tarvitaan uusi, joustavampi palvelujen tarjoamisen malli, jossa palvelun pystyttäminen ei vie kymmentä vuotta. Seuraavaksi ensin muutamia keinoja jotain voidaan käyttää heti ja sen jälkeen pidemmän aikavälin ratkaisuehdotuksia.

Mitä voidaan tehdä nopeasti?

Pieniä päiväkoteja suurempien rinnalle

Helsingissä on pyritty suuriin yksiköihin myös päiväkodeissa. Linjaus on sinänsä hyvä, sillä suuremmassa päiväkodissa on enemmän aikuisia jakamassa lasten varhaiskasvatusta  ja hoitoa. Alueen pääyksikkö voi edelleen olla suurempi päiväkoti. Näihin tarvitaan monipuoliset tilat, jotta esimerkiksi neuvolapsykologit sekä puhe- ja toimintaterapeutit voivat hoitaa lapsia heille luontevassa ympäristössä.

Suurille yksiköille on kuitenkin vaikeampi löytää tiloja kuin pienille. Tästä syystä suurempia yksiköitä tulee täydentää pienemmillä ja joustavammin käyttöön otettavilla yksiköillä. Näitä on helppoa lisätä ja vähentää tarvittaessa. Pienet yksiköt voivat olla esimerkiksi paviljonkeja, jotka sijoitetaan joustavasti lähelle pääyksikköä, tai kivijalkapäiväkoteja, jotka mitoitetaan palvelemaan paria lähikorttelia.

Joskus yksityinen on nopeampi ja siksi hyvä ratkaisu

Pienemmät, täydentävät päiväkodit voivat olla myös yksityisiä. Yksityiset päiväkodit, sopimuspäiväkodit ja jopa kunnan omat ryhmäperhepäiväkodit pystyvät usein vastaamaan tarpeisiin nopeammin. Siksi niitä tulee sallia enemmän. Yksityisillä päivähoitopaikoilla Helsinki pystyy tuottamaan nopeasti lisää hoitopaikkoja, sinne missä tällä hetkellä on suurin tarve.

Miten ongelmilta vältytään jatkossa?

Päiväkoteja joukkoliikenteen solmukohtiin

Helposti saavutettava päiväkoti on perheille houkutteleva ja arjen kannalta toimiva. Siksi ehdotamme, että kaupunki sijoittaa joukkoliikenteen solmukohtiin suuria yksiköitä. Vanhempien työmatkan varrella sijaitseva päiväkoti on monelle paras ratkaisu. Tämä helpottaa nykyisten päiväkotien ahtautta.

Tarvitaan parempi ennustemalli

Uusiin päiväkoteihin investoimisen lisäksi Helsinki tarvitsee parempaa tietoa lasten nykyisestä ja tulevasta määrästä. Nykyisin ennusteet perustuvat arvioituun rakentamiseen, perheiden historialliseen käyttäytymiseen ja laskennallisiin asumisväljyyden muutoksiin. Tällainen malli huomaa muutokset ihmisten käyttäytymisessä aivan liian myöhään.

Tarvitsemme eteenpäin katsovan ennustemallin, jolla voimme arvioida päiväkotipaikkojen tarpeen huomattavasti nykyistä tarkemmin. Helsinki voi esimerkiksi kysyä aktiivisesti asukkailta heidän ajatuksistaan perheen perustamisesta. Oleellista on myös tieto siitä, aikovatko perheet lapsen saatuaan muuttaa jonnekin. Kun nämä tiedot yhdistetään dataan siitä, minne ihmiset oikeasti muuttavat, saadaan tarkempi ennuste siitä minne tarvitaan lisää palveluita lapsiperheille.

Tulevaisuudessa yhä suurempi osa Helsingin väestönkasvusta tulee nykyisten kaupunginosien täydennysrakentamisesta. Siksi tarvitsemme lisäksi toimintamallin, jossa päiväkodit ja koulut pystytään rakentamaan myös alueella, jossa kaupunki ei omista maata tai kiinteistöjä.

Täydennysrakentamiseen yhteistyömalli

Jos isompia alueita, esimerkiksi Vattuniemen teollisuusalue, rakennetaan tontti kerrallaan jokainen maanomistaja haluaa tietenkin tontilleen pelkät asuintalot. Koska asuintontista saa eniten rahaa. Tällainen osaoptimointi ei ole kenenkään etu. Asuntoja ilman päiväkoteja ja kouluja on vaikea myydä, koska sellaisella alueella on lapsiperheen vaikea asua. Ratkaisu on yhdistää erilliset hankkeet yhden rakennuttajayhteisön alle, joka vastaa sitten myös päiväkotien ja muun tarpeellisen infrastruktuurin rakentamisesta. Yhteisö jakaa koko projektin tuotot maanomistajien ja rakennuttajien kesken.

ei kommenteja.

Mitä ajattelet?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *