Sign up with your email address to be the first to know about new products, VIP offers, blog features & more.

Ilmastoetua monistamalla? Sitran uudesta raportista

Tämä kirjoitus on julkaistu Akavan Tuumaamo-blogissa 20.11.2015

Sitran uusi julkaisu Ilmastonmuutos kuriin nykyisillä ratkaisuilla kertoo, miten paljon voisimme vähentää ilmastopäästöjä, jos paikallisia toimia otettaisiin käyttöön muissa maissa. Raportti on nerokas. Sen esittelemät 17 esimerkkiä on rajattu tarkoin siten, että ne ovat koeteltuja ja onnistuneita. Ja ne ovat toistettavissa samanlaisissa olosuhteissa kuin alkuperämaassa.

Suomesta mukaan on päässyt bioenergian käyttäminen lämmitykseen. Jos Suomen kaltaiset maat käyttäisivät bioenergiaa yhtä paljon kuin Suomessa käytetään, vähentäisi se päästöjä enemmän kuin mitä Bangladesh tuottaa vuodessa (193 Mt CO2/vuosi).

Jos kaikki maat käyttäisivät yhtä paljon tuulivoimaa kuin Tanska ja Brasilia tällä hetkellä, se vähentäisi hiilidioksidipäästöjä saman verran kuin Iso Britannia ja Ranska tuottavat yhtenä vuotena eli 1,1018 Mt.

Sitra kertoi tutkimuksestaan Washington DC:ssä tällä viikolla. Oras Tynkkynen valotti julkistustilaisuudessa niitä esteitä, joihin eri puolilla maailmaa tehtyjen ilmastotoimien siirtäminen törmää. Suurin este on kovin perinteinen: informaation puute ja heikko tietoisuus. Ihmiset eivät tunne eri puolilla maailmaa käytettyjä ratkaisuja ja niiden hyötyjä ja potentiaalia. Toisena ongelmana on epäreilu kilpailuasetelma. Maailma tukee fossiilisia polttoaineita niin paljon, että siitä on jo syntynyt kilpailun este. Kolmas este ovat hyvän hallinnon puute ja instituution kyvykkyys löytää ratkaisuja. Lisäksi ongelmaksi voi muodostua rahoituksen saaminen.

Oras Tynkkynen oli kuitenkin toiveikas: tarvitaan johtajuutta ja sitoutumista, jonkin verran kannustimia ja julkista rahaa sekä asukkaiden sitoutumista. Lisäksi edistyminen vaatii hyvää hallintoa. Ja eritoten kehittyvät maat tarvitsevat kansainvälistä tukea, joka on vahva viesti myös Pariisin ilmastoneuvotteluihin parin viikon päästä.

Maailmanpankin ja Sitran tilaisuudessa sivuttiin ilmastonmuutoksen ja työpaikkojen välisiä yhteyksiä. On rehellistä todeta, että työpaikkojen näkökulmasta on sekä voittajia että häviäjiä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimia tehtäessä. Sitran Mari Pantzar-Kallio kuitenkin sanoi sen, mikä Akavallekin on ollut tärkeää. Uudet, syntyvät työpaikat voivat olla myös vanhoja työpaikkoja, jotka muuntuvat uusiksi. Jotta kaikesta työstä tulisi kestävämpää, olemassa olevat prosessit on mietittävä uudelleen aina suunnittelupöydältä tuotteen tai palvelun tuotantoon saakka. Tämän lisäksi kaikilla työpaikoilla pitää vähentää energian käyttöä, materiaalien hukkaa ja tehostaa kierrätystä. Samaan aikaan olisi tutkimus- ja kehitysmäärärahoilla luotava uusia, ympäristöystävällisempiä prosesseja tuotantoon ja palveluihin. Näin syntyy uusia, kestävämpiä työpaikkoja.

Työpaikkojen syntymisen, muuttumisen ja häviämisen takia kansainvälinen ammattiyhdistysliike on edistänyt ilmastoneuvotteluissa kolmea tärkeää asiaa. Oikeudenmukaista siirtymää, jolla autetaan rakennemuutoksen kanssa kamppailevia aloja ja työntekijöitä. Lisäksi edistämme kunnon työtä kaikille sekä kansalaisjärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen osallistumisoikeutta ilmastoneuvotteluihin.

Toisaalta vaikkapa Kiinan esimerkki on innostava. Kiina pystyy luomaan uusiutuvien energian tekniikoiden aloille uusia työpaikkoja, koska niiden tuotteet ovat Kiinalle vientituotteita. Silloin syntyy nettokasvua työpaikkojen määrässä. Kiina tosin painii vähän omassa sarjassaan, koska siellä riittää kykyä innovaatioihin ja rahoitukseen. Suomen hallituskin voisi kääntää suuntaa panostamalla enemmän puhtaiden teknologioiden innovaatio-, tutkimus- ja tuotekehitykseen.

ei kommenteja.

Mitä ajattelet?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *