Sign up with your email address to be the first to know about new products, VIP offers, blog features & more.

Tie fossiilisista uusiutuviin luo työtä

Tänään 17.2.2015 julkaistiin Kauppalehdessä minun ja Kepan Tuuli Hietanimen kirjoitus siitä, miten muutos fossiilisista uusiutuviin luo työtä ja omavaraisuutta.

Nordean päätös poistaa sijoitussalkuistaan hiilikaivosyhtiöt avasi toivottavasti monien silmät ilmastonmuutoksen hillinnän taloudellisille vaikutuksille. Vaikka salkkuun jäikin vielä öljyä ja kaasua, kaukonäköiset sijoittajat valmistautuvat jo nyt energiajärjestelmän murrokseen.

Fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöt kattoivat lähes 80 prosenttia vuosien 1970 ja 2010 välisenä aikana tapahtuneesta päästöjen kasvusta. Samaan aikaan maailman hiilibudjetti on käymässä vähiin: jos mielimme pysyä alle kansainvälisesti sovitun kahden asteen lämpenemisen, on päästöjen käännyttävä pikaiseen ja jyrkkään laskuun.

Nordean päätös osoittaa, että yhtiössä on sekä kuultu että ymmärretty YK:n ympäristöjärjestö UNEP:in, kansainvälisen energiajärjestö IEA:n ja lukuisten kansalaisjärjestöjen selkeä viesti: jos haluamme välttää katastrofaalisen ilmastonmuutoksen, jopa neljä viidesosaa maailman tunnetuista fossiilivarannoista on jätettävä kaivamatta ja käyttämättä.

Saman viestin soisi kulkeutuvan G20-maiden rahaministereille, jotka juuri tapasivat Istanbulissa. Sen sijaan, että G20-maat käyttävät yhä keskimäärin 88 miljardia dollaria vuodessa uusien öljy-, kaasu- ja hiiliesiintymien paikantamiseen, niiden tulisi ohjata nämä varat uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Fossiilitukien järkeistäminen on nostettu myös G20-puheenjohtajamaa Turkin prioriteetteihin vuodelle 2015.

Lähes kolmannes Suomen energiankulutuksesta tulee uusiutuvista lähteistä, pääsääntöisesti puusta ja bioperäisistä kierrätyspolttoaineista. Tuulivoimassa, aurinkoenergiassa ja rakennusten energiatehokkuudesta on kuitenkin suuria käyttämättömiä mahdollisuuksia. Takamatkalle Suomi on jäämässä erityisesti teknologian viennissä. Samalla menetämme mahdollisuuden luoda uusia työpaikkoja ja lisätä energiaomavaraisuutta.

Suomen energiasta riippuvaista teollisuutta pitäisi tukea muutoksessa ja energiatehokkuuden kehittämisessä tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla. Tätä tukisi kansallisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen tason varmistaminen.

Ilmastonmuutoksen hillintä tulee sitä kalliimmaksi, mitä kauemmin viivyttelemme. Suomen pitääkin toimia aktiivisesti osana Euroopan unionia edistääkseen kattavan ja oikeudenmukaisen ilmastosopimuksen syntymistä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Tähän tarjoutuu mahdollisuus, kun YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat – asialistalla ovat myös fossiilituet.

Tuuli Hietaniemi, kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa
Elina Moisio, asiantuntija, Akava

kauppalehti 17.2.2015

ei kommenteja.

Mitä ajattelet?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *