Sign up with your email address to be the first to know about new products, VIP offers, blog features & more.

Yleiskaavassa aineista

Tällä viikolla julkaistaan yleiskaavaluonnos. En ole sitä vielä nähnyt, mutta visiota käsiteltiin vuosi sitten. Silloin kirjoitin näin:

Kyse on siitä, missä sarjassa Helsinki haluaa painia, on yleiskaavapäällikkö Richard Manninen todennut. Kaupungin kasvaa ja yleiskaavan pitää vastata tähän. Se on myös tämän kaupunkisuunnittelulautakunnan kauden tärkein ja kauaskantoisin päätös: miltä Helsingin pitäisi näyttää vuonna 2050?

Vuonna 2050 Helsinki on rohkeasti urbaani kaupunki, metropolialueen ydin ja raideliikenteen verkostokaupunki.

Visio koostuu muutamasta osa-alueesta. Lautakunnan ennakkoesittelyssä kysyin, että joudutaanko näiden valittujen teemojen välille tekemään arvovalintoja. Valmistelijoiden mukaan ne loksahtivat ainakin heidän työssään nätisti yhteen, ilman suurempia kiistoja.

Moottoritieympäristöjen muutos

Tämä on vision selkäranka, jonka ympärille koko visio perustuu. Kysymys on siitä, että olemassa olevat moottoritiemäiset sisääntulotiet muutetaan kaupunkibulevardeiksi ja vapautuva tila käytetään asunto- ja toimitilarakentamiseen. Lähtökohta on kiihottava: alustavien laskelmien mukaan muuttamalla sisääntulotiet kaduiksi, voitaisiin saada jopa 10 miljoonaa kerrosalaneliömetriä uutta asuin- ja toimitilarakentamista. Joka tapauksessa, varovaisestikin arvioiden se olisi 6-8 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tämä kattaisi yksin lähes puolet siitä tarpeesta, joka olisi vuoteen 2050 mennessä! Tällaista potentiaalia ei vain voi jättää käyttämättä. Tällaisilla muutoksilla on merkittävät vaikutukset myös meluun ja ilmansaasteisiin kaupungissa.

Vielä ongelmana on lähtötietojen keskeneräisyys eli koko katuverkkoa ei olla pystytty vielä käsittelemään. On tärkeää arvioida eri vaihtoehtojen merkitys liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden kannalta. Etenemisen on pakko olla vaiheittaista ja hyvä olisi aloittaa sieltä, missä se on helpointa. Esimerkiksi Laajasalontie olisi hyvä koekaniini, jossa voitaisiin testata erilaisia ratkaisuja.

Muutoksia voidaan toteuttaa muuttamalla sisääntulomoottoriteitä bulevardeiksi eli tiet kaduiksi. Muita vaihtoehtoja ovat väylien kattaminen ja tunnelien rakentaminen. Nämä kaikki kannattaisi eri vaihtoehdoissa tutkia ja saada niistä kunnon taloudelliset laskelmat, jotta niitä voitaisiin vertailla.

Elinkeino, kauppa ja palvelut elävät

Elinkeinorakenteen monipuolisuuden säilyttäminen on toinen päätavoite visiossa. Elinkeinorakenne muuttuu palveluvaltaisemmaksi ja toimisto- ja liiketilojen tarve on suurin tulevina vuosina. Tuotanto- ja varastotilojen kysyntä sen sijaan laskee.

Ei ole yllätys, että keskusta ja kantakaupunki ovat työpaikkojen halutuin sijoittumispaikka. Toimistotilan vajaakäyttö on alhaisin ja liiketiloista on koko ajan puute. Tästä syystä osa uudesta rakentamisesta suunnataan toimitiloiksi. Jos halutaan pitää ennallaan asukkaiden ja työpaikkojen suhde vuonna 2050 kuin se on nyt, niin väestönkasvu edellyttää, että Helsinkiin tulee 180 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä. Tässä onkin vähän tekemistä!

Palveluiden osalta tavoite on monikeskuksisuus ja raideliikenteen verkostokaupunki. Palveluiden pitäisi olla saavutettavissa joukkoliikenteellä. Suuryksikkörajan ylittävien kaupan yksikköjen yhteyteen tulisi laittaa myös muita toimintoja. Niidenkin tulisi olla saavutettavissa joukkoliikenteellä.

Toimitilatarpeen ennakoiminen on kovin vaikeaa. Tärkeää olisi jatkossa pystyä kehittämään malleja, joilla voidaan muuntaa erilaisia tiloja nopeammin esimerkiksi asunnoiksi.

Vihreä Helsinki: vihervisio ja merivisio

Millaisia viheralueita Helsingissä tarvitaan? Tavoitteeksi on kirjattu, että Helsinki on 2050 viherverkostokaupunki. Siellä viheralueet ja meri ovat helposti saavutettavissa ja kaupungin vetovoimatekijöitä. Perinne on hyvä: Helsingissä on viheralueet ja vihersormet hyvässä kunnossa.

Yksi lähtökohta on, että tiivistyminen edellyttää laadun painottamista määrän sijasta virkistysalueiden osalta. Tämä on ehkä vähän avoin kysymys, että mitä se käytännössä tarkoittaa. Kun Helsingin asukasmäärä kasvaa ennakoidusti, tietyille virkistysalueille kasautuu painetta, kun lähelle tulee paljon uusia asukkaita. Tällöin luonnontilaiset alueet kuten kaupunkimetsät eivät kestä kasvavaa käyttöä. Siksi niitä on pakko tehdä puistomaisemmiksi rakentamalla.

Vihersormien säilyttäminen on ajatuksena. Niiden alueella olisi sitten virkistyspalveluja. Laajempien luontoalueiden kuten Sipoonkorven ja Nuuksion alueet tulevat korostumaan ja niihin pitää olla kunnon yhteydet ja palvelut.

Kantakaupungin urbaania tilaa ja historiallisia puistoja nostetaan osana virkistystä. Rantaraitti tulee yhdistämään merellisen Helsingin. Merelliseen käyttöön kuuluu myös saarten avaaminen enemmän virkistyskäyttöön. Tässä onkin vielä tekemistä, ja kaupungin pitäisi olla aloitteellinen myös armeijan saarten suhteen.

Merellisessä Helsingissä on merellisten elinkeinojen ja merellisen asumisen vyöhyke. Saarikohteissa ja niemissä tullaan tutkimaan uusia tapoja asua, kuten kelluvia asuntoja. Tämä on pitkään ollut vihreidenkin tavoite. Mantereen joukkoliikenne on tarkoitus kytkeä merelliseen mm. meri&metro-pysäkkien ja rannan raitiovaunuyhteyksien avulla. Tuulivoima on nyt myös otettu suunnitteluun mukaan. Tästä voi tulla vielä mielenkiintoista!

Mitä tarkoittaa laadun painottaminen määrän kustannuksella? Käytännössä tulee varmasti rajankäyntikysymyksiä ja paljon, kun kaupunkia tiivistetään. Taustalla on ajatus siitä, että jonkin alueen virkistyspalvelut voivat parantua, jos tiivistetään vaikka joitain pienempiä läntäreitä katoaisikin.

On tärkeää pitää mielessä, että myös metsäiset alueet ovat laatua, ei vain rakennetut puistot. Kaupunki myös pyrkii luopumaan omien rajojensa ulkopuolisesta virkistysaluetoiminnasta.

Raideliikenteen verkostokaupunki ja aluekeskuksista aitoja keskuksia

Mukana ovat vanhat tutut Pisara-rata, lentorata, rautatietunneli Tallinnaan. Uusin elementti on poikittaiset pikaraitioteiden verkosto, joka yhdistää ja lisää saavutettavuutta. Tätä täydentää pyöräilyn runkoverkko, baanat. Tämä visio vaikuttaa oikein perustellulta.

Poikittaiset pikaraitiotiet ovat kiinni siitä, että tehdään suunniteltu moottoriteiden siirto ja muuttaminen bulevardeiksi. Ilman sitä pikaraitioteillä ei ole taloudellista kannattavuutta. Näiden pikaraitioteiden myötä kapasiteetti sisääntuloväylillä kasvaa, vaikka autoilu väheneekin.

Tiederatikka lisäisi saavutettavuutta vartensa alueille merkittävästi. Jokeri 2 olisi merkittävä tekijä työpaikkakeskittymien takia. Se on ennen muuta palvelulinja, sen varrella on urheilupuistoja, uimahalleja ja harrastustoimintoja. Palvelulinjan tarkoitus olisi helpottaa arjen liikkumista. Jos viheralueiden määrä pienenee per henki, on tärkeää, että niiden saavutettavuus paranee näillä keinoilla.

Esikaupungin tekeminen kaupungiksi tarkoittaisi rakennuksiin rajautuvaa kaupunkitilaa.

Kansainvälinen Helsinki ja logistiikka

Tavara tulee Suomeen satamien kautta ja Vuosaaren sataman ja Helsingin sataman merkitys vain kasvaa. Logistiikkakeskukset ovat siirtymässä keskustasta ulospäin, eivät tee yhteystyötä ja toimivat rekkojen varassa. Jos matkustajaterminaali siirrettäisiin Vuosaareen, se tarvitsisi metron tuekseen.

Viisumivapauden odotettaan tuovan huomattavan määrän lisää matkustajia Venäjältä Helsinkiin. Nopea rautatieyhteys on jo niin tehnyt.

Helsingin on syytä olla kansainvälisessä yhteistyössä edelläkävijä. Rail Baltica tulee avaamaan uusia mahdollisuuksia.

City-logistiikka on jo nyt vaikeaa. Kuljetukset ja huoltoajot ruuhkautuvat ja aiheuttavat laitonta pysäköintiä. Lisäksi nettikaupan tulo haastaa logistiikan kaikkialla kaupungissa. Visiossa on selvitetty lastausalueita, vähäpäästöisiä alueita ilmanlaadun parantamiseksi, yhteiskuljetuksen mahdollistamista sekä yhteislastauskeskuksia yrityksille yhteistyössä rautatieyhteyksien päähän. Sitä meillä yritykset eivät nyt tee.

Keskustan ja asemanseutujen suunnittelussa logistiikka pitäisi ottaa huomioon. Toisena on sitten kehä I:n ja kehä III:n alueet joissa pitäisi kehittää rastipaikkoja, yhteislastauskeskuksia, nettikaupan jakelukeskuksia. Tässä olisi syytä tehdä yhteistyötä seudun kuntien kesken ja julkisvetoisesti. Kantakaupungin rekkarallista olisi syytä päästä eroon siten että tavarakuljetukset ohjattaisiin Vuosaareen ja vain matkustaja-alukset keskustaan.

Näin ensilukemalta yleiskaavavisio vaikuttaa oikeansuuntaiselta ja rohkealta. Enää tarvitaan poliittista rohkeutta rakentaa aitoa, urbaania tulevaisuuden kaupunkia.

– See more at: http://elinamoisio.fi/lisaa-urbaania-kaupunkia-yleiskaavavisiossa-on-asiaa/#sthash.1eSR3YgT.dpuf

ei kommenteja.

Mitä ajattelet?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *