Sign up with your email address to be the first to know about new products, VIP offers, blog features & more.

Baanoja ja pyöräilyä kaupunkisuunnittelulautakunnassa 19.2.2013

Pyöräilyyn lisää rahaa ja lisää baanoja! Lautakunnalle ehdotetaan tänään, että pyöräilyyn pistettävät määrärahat nostettaisiin 7 miljoonasta 20 miljoonaan. Olen yleensä tarkan markan kannattaja, eritoten kun käytetään yhdessä kerättyjä verovaroja. Miksi pyöräilyyn kannattaisi kuitenkin laittaa nykyistä enemmän rahaa?

Pyöräilyyn tehtyjen investointien hyötykustannussuhde on lähes kahdeksan eli yhdellä eurolla saadaan kahdeksan euron arvosta hyötyjä.
Se on todella hyvä hyötysuhde. Julkisena investointina se on aivan huippuluokkaa. 20 miljoonan investoinneilla saadaan jopa 800 miljoonan euron nettohyötydyt.

Pyöräilyn hyödyistä noin puolet kohdistuu terveyden- ja sairaanhoitoon. Nämä investoinnit tulevat takaisin kaikessa kaupungin palvelutarpeen vähenemisessä. Ne eivät hyödytä vain liikennesektoria.

Jopa autoilijat kannattavat pyöräilyn edistämistä. Kaupungin yuykimuksessa yli puolet niistä vastanneista, jotka omistivat henkilöauton, olivat valmiita kehittämään pyöräilyä yksityisautoilun kustannuksella.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on tänään pyöräilyn edistämisohjelma.
Tällä kertaa toimenpiteet painottuvat pyöräilyn väylien kehittämiseen.
Toisena asiana lautakunnassa onkin baanaverkon laajentaminen.
Toimenpiteissä on mukana myös pyöräpysäköintiin, väylien kunnossapitoon ja pyöräilyn markkinointiin merkittäviä parannuksia.

Baanoja tarvitaankin lisää. Kaupungin ensimmäinen baanalle on osoittanut suosionsa. Baanojen suunnittelussa oleellista on alku- ja loppupään suunnittelu. Aikoinaan, kun ensimmäistä baanaa suunniteltiin, ajatuksena oli, että sen loppupää Töölönlahdella olisi ollut jonkinlainen oleskelualue. Ei pyöräily toimi niin. Reittien pitää jatkua, kuten teiden, jokainen pyöräilijä on matkalla jonnekin.

Suunnittelussa pitää huomioida pari seikkaa. Kuten, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden väliset kohtaamiset ja turvallisuus. Samoin myös autoilijoiden ja pyöräilijöiden kohtaamiskohdat. Edelleen suunnitelussa tapahtuu kummallisuuksia, kuten Musiikkitalon edustalla hyvä pyörätie on pilattu mukulakivellä. Tai toisaalla reunakivetys aiheuttaa vaaratilanteita.

Olisi syytä saada kaupunkipyöräjärjestelmä käyttöön ensi kesäksi.
Omatkin kesävieraani maailmalta kyselivät sen perään jo viime kesänä.

Suunta pyöräilyn suunnittelussa on oikea. Tietämys ja osaaminen pyöräilyn edellytyksistä kasvaa koko ajan. Meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä Helsingistä aito pyöräkaupunki.

2 kommenttia
  • Anomuumi
    19.02.2013

    Hyvä hyvä, erinomaista. Tässä tulee kuitenkin olla varovainen: rahat on keskitettävä oikeasti kustannustehokkaisiin hankkeisiin. 10 km ympärivuotisesti hoidettua, tasaista, loogisesti ja kohtuullisen suoraviivaisesti etenevää, kävelyväylistä hyvin eroteltua väylää on parempi (ja ilmeisesti myös halvempi) kuin 100km nykyisenkaltaista talvella käyttökelvotonta lähiöpyörätietä bussipysäkkeineen, koirineen, kanttikivineen, ali- ja ylikulkuineen, puolenvaihtoineen jne. Ympärivuotisesti toimivaa vähäliikenteistä alemman tason katuverkkoa ei taas ole syytä pilata pakottamalla pyöräilijät pujottelemaan jossain missä lie, eikä näin taida toki tarkoituskaan olla tehdä, hyvä niin.

    Myös lähiövyöhykkellä tulisi panostaa laadukkaisiin pyöräilyn pääväyliin, joihin myös rajalliset talvikunnossapitoresurssit keskitettäisiin siten, että niiden voi luottaa olevan kunnossa kun aamulla lähtee töihin. Täällä uskoisin niiden ehkäisevän autoväylien ruuhkautumista vielä kantakaupunkiakin paremmin, varsinkin kun joukkoliikenteen poikittaisyhteydet ovat vielä täysin retuperällä.

    Samaan syssyyn todettakoon, kun kaupsusta on kyse, että lähiöiden kaavoissa olisi jo rakennetuilla alueilla huimasti tiivistyspotentiaalia jos ryhdyttäisiin kaavoittamaan hyvää kävely-, pyöräily- ja raideliikennekaupunkia autokaupungin päälle. Ilman että yhteenkään laajempaan kunnon metsään tai puistoon tarvitsisi (tai pikemminkin edes saisi!) koskea. Esimerkkeinä lähes joka lähiön kokoojakadun varsi. Kaupunki säästäisi kun suurin osa infrasta on valmiina; myös alueen vanhat asukkaat hyötyisivät lähipalvelujen edellytysten parantuessa asukasmäärän mukana. Sekin tulee hyväksyä, että rakentaminen ei joka tontilla välttämättä käynnisty heti kaavan tullessa voimaan, vaan pikkuhiljaa alle 5% toteuttamisen vuosivauhdilla. Näin saadaan pitkäjänteisesti parannettua tontti- ja siten asunto- ja toimitilatarjontaa tällä luontevammalla ja myös pienempien rakennusliikkeiden mukaantuloa helpottavalla sekä alueella jo asuvia vähemmän häiritsevällä, hitaammalla mutta tasaisempitahtisella, kerroksellisuutta ja monimuotoisempaa kaupunkikuvaa luovalla, rapistuvia lähiöitä elävöittävällä rakentamisella. (Viimeisestä virkkeestä tuli vähän pitkä 🙂 )

  • Elina
    26.02.2013

    Tuo on ihan totta. Välillä rahat näyttävät menevän hienolta näyttäviin ratkaisuihin, kun ihan suora tavallinen asvaltti olisi paras ja sujuvin ratkaisu. Baanan idea on onneksi olla yksinkertainen ja suora. Samaa on välillä havaittavissa puistosuunnitelmissa. Puita, ruohoa ja puistonpenkki riittäisi. Joku innokas kuitenkin suunnittelee vesielementin ja kivikylän.

    Tuo lähiöpointtisi on hyvä. Täydennysrakentamiskohteita Helsingissä tarvitaan ja paljon.

Vastaa käyttäjälle Anomuumi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *