Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökset 16.8.2016

Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.8.2016 päätti näin:

Lausunto HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2017-2019. Pari äänestystä kokouksessa.
Tarkastusmaksua halutaan korottaa 80 eurosta sataan. Tein ehdotuksen, ettei se ole perusteltua. Ylin pysäköintivirhemaksu on 80 euroa, ja minusta sen pitäisi myös tarkastusmaksun suuruus. Äänestyksessä ehdotukseni voitti äänin 5-3, yksi poissa.
Toisena ehdotimme, että ratikoissa luovutaan kuljettarahastuksesta, se lisää ratikoiden aikatauluongelmia. Tämä lisättiin lausuntoon yksimielisesti.
Lisäksi poistettiin viittaus kaupungin tuottavuustavoitteeseen, koska se oli lausunnossa väärin ymmärretty. Meni läpi äänestyksessä äänin 6-2, 1 poissa.

Lausunto toivomusponnesta aurinkopaneelien asentamisesta Helsingin rakennusten katoille. Ehdotuksen mukainen lausunto.

lausunto toivomusponnesta energiatehokkuutta palvelevista sähkö-, lämpö- ja liikenneverkoista. Ehdotetun mukaisesti. ”Helen Oy:n olisi syytä jatkaa energiatehokkuutta palvelevien älykkäiden verkostojen toteuttamista uusille rakentamisalueille ja saneerattaville alueille sekä kehittää toimintaa mm. Kalasataman alueelle toteutetun älykkäästä energiaverkosta ja Suvilahden aurinkovoimalan toiminnasta saatujen kokemusten perusteella.”

lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee keskustatunnelivarauksesta luopumista. Pitää kuulemma varautua myös sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät ole ihan heti toteutumassa. Tästä varauksesta voisi kyllä luopua koska sen huomioiminen suunnitelmissa maksaa rahaa. Ehdotetun mukaisesti.

rakennuskiellon asettamiseksi Itäkeskuksen yhdelle korttelille kaavoituksen ajaksi. Näin päätettiin.

lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä. Muutoksetta päätettiin lausunto.

Lausunto Hämeentien ja yms. liikennesuunnitelmaan liittyvästä valtuuston toivomusponnesta, jossa ehdotetaan kattavan kadun parannussuunnitelman laatimista Hämeentielle. Tämä kattava kadun parantamissuunnitelma toteutuu katusuunnitelmassa. Edelleen on tarkoitus jatkaa vuorovaikutusta alueen ihmisten kanssa. Ehdottetun mukainen lausunto.

lausunto kaupunginhallitukselle Hämeentien yms. liikenesuunnitelmaan liittyvästä valtuuston toivomusponnesta, joka koskee liikenteen sujuvuuden huomioon ottamista jatkosuunnittelussa. Itäväylän ja Sörnäisten rantatien muutoksista valmistellaan liikennesuunnitelmaa, joka on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2016 aikana. Lisäksi on tutkittu uutta ajoyhteyttä Hämeentieltä pohjoisesta. Se ei kuitenkaan ole hyvä, koska sitä käyttäisi vain vähän liikennettä ja sekoittaisi reitinvalintaa. Tämän mukainen lausunto

lausunto Hämeentien yms. liikennesuunnitelmaan liittyvästä valtuuston toivomus-ponsista, joissa painotetaan jalankulkijaystävällisyyden ja näkövammaisten huomioon ottamista. Nämä ovat suunnittelun peruslähtökohtia. Kun liikennevalot poistuvat, poistuu myös näkövammaisten ääniopasteet. Hämeentie onkin esteettömyysluokituksessa erikoistasoa. Siksi sillä on korkeat laatuvaatimukset. Suunnitteluun otetaan mukaan näkövammaisten järjestöt. Näin päätettiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.8.2016: Hämeentieponnet ja esteettömyyttä

Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.8.2016

Syksyn ensimmäinen kokous. Asialistalla Hämeentietä koskevat ponnet. Lausunto esteettömyysasetuksesta.

Lausunto HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2017-2019. HSL ehdottaa 6,2 % hinnannousua, vaikka kustannukset nousee vain 1,2 %. Tämän arvioidaan vähentävän joukkoliikennematkoja noin kahdella prosentilla. Minusta tämä ei ole oikea suunta. Tarkastusmaksua halutaan korottaa 80 eurosta sataan. Tätäkään en haluaisi.

lausunto toivomusponnesta aurinkopaneelien asentamisesta Helsingin rakennusten katoille. Mielenkiintoinen asia joten tässä koko lyhykäinen lausunto lainauksena listalta: ”Helsingin rakennusjärjestyksessä aurinkopaneelien asentaminen ei vaadi toimenpidelupaa, suurempien aurinkoenergiajärjestelmien osalta lupamenettelyyn vaikuttavat kaupunkikuvalliset ja rakenteelliset seikat. Aurinkoenergiajärjestelmien investointikustannuksilla on suuri vaikutus niiden kannattavuuteen ja potentiaalia rajoittaa käytettävä pinta-ala. Nykyisin aurinkoenergian hyödyntäminen soveltuu parhaiten tiiviissä kaupunkirakenteessa kaukolämpöön liitetyissä rakennuksissa kiinteistökohtaisen sähkön tuotantoon sekä öljy- ja sähkölämmitteisissä asuinrakennuksissa lämpimän käyttöveden tuotantoon kesäkaudella. Aurinkopaneelien sijoittaminen rakennusten katoille on yleisesti kannatettavaa, ellei niiden sijoittamisesta aiheudu kulttuurihistoriallista, kaupunkikuvallista tai teknistä haittaa.”

lausunto toivomusponnesta energiatehokkuutta palvelevista sähkö-, lämpö- ja liikenneverkoista. ”Helen Oy:n olisi syytä jatkaa energiatehokkuutta palvelevien älykkäiden verkostojen toteuttamista uusille rakentamisalueille ja saneerattaville alueille sekä kehittää toimintaa mm. Kalasataman alueelle toteutetun älykkäästä energiaverkosta ja Suvilahden aurinkovoimalan toiminnasta saatujen kokemusten perusteella.”

lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee keskustatunnelivarauksesta luopumista. Pitää kuulemma varautua myös sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät ole ihan heti toteutumassa. Tästä varauksesta voisi kyllä luopua koska sen huomioiminen suunnitelmissa maksaa rahaa.

rakennuskiellon asettamiseksi Itäkeskuksen yhdelle korttelille kaavoituksen ajaksi. Voimassa oleva asemakaava on suojelun osalta vanhentunut eikä sillä pystytä turvaamaan rakennuksen rakennushistoriallisesti merkittäviä arvoja.

lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä. Mietin, auttaako asetus esteettömyyttä. Se jonkin verran purkaa pakkoa. Esim. Luvanvaraisissa korjaus- ja muutostöissä asetusluonnos lisää harkintavaltaa. Määräyksiä poistuu mm. pientalojen kulkuyhteyksien osalta. Lausunto on huolissaan townhouseista, joiden osalta ei haluttaisi säätelyn kiristyvän. Asetuksissa on myös esteetön pääsy asuntoterassille, jonka pelätään vaikeuttavan tai lopettavan viherkattojen rakentamisen.

Lausunto Hämeentien ja yms. liikennesuunnitelmaan liittyvästä valtuuston toivomusponnesta, jossa ehdotetaan kattavan kadun parannussuunnitelman laatimista Hämeentielle. Tämä kattava kadun parantamissuunnitelma toteutuu katusuunnitelmassa. Edelleen on tarkoitus jatkaa vuorovaikutusta alueen ihmisten kanssa.

lausunto kaupunginhallitukselle Hämeentien yms. liikenesuunnitelmaan liittyvästä valtuuston toivomusponnesta, joka koskee liikenteen sujuvuuden huomioon ottamista jatkosuunnittelussa. Itäväylän ja Sörnäisten rantatien muutoksista valmistellaan liikennesuunnitelmaa, joka on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2016 aikana. Lisäksi on tutkittu uutta ajoyhteyttä Hämeentieltä pohjoisesta. Se ei kuitenkaan ole hyvä, koska sitä käyttäisi vain vähän liikennettä ja sekoittaisi reitinvalintaa.

lausunto Hämeentien yms. liikennesuunnitelmaan liittyvästä valtuuston toivomus-ponsista, joissa painotetaan jalankulkijaystävällisyyden ja näkövammaisten huomioon ottamista. Nämä ovat suunnittelun peruslähtökohtia. Kun liikennevalot poistuvat, poistuu myös näkövammaisten ääniopasteet. Hämeentie onkin esteettömyysluokituksessa erikoistasoa. Siksi sillä on korkeat laatuvaatimukset. Suunnitteluun otetaan mukaan näkövammaisten järjestöt.

Yleiskaava lautakunnasta eteenpäin: Keskuspuistoa säästyi, Lauttasaaresta pois merentäyttöjä.

Lautakunnassa muutettiin yleiskaavaa. Kaikki ehdotukset teki lautakunnan puheenjohtaja sovitun neuvottelutuloksen mukaisesti ja kaikki muutokset tehtiin lautakunnassa yksimielisesti.

(Alla oleva teksti lautakunnan päätöstiedotteesta)

Lautakunta teki muutamia muutoksia yleiskaavakartan merkintöihin. Pääsääntöisesti muutokset lisäävät virkistys- ja viheralueiden määrää Lauttasaaressa, keskuspuistossa sekä Uutelassa Vuosaaressa.

Lautakunta päätti seuraavista muutoksista kaavakarttaan:

⦁ Lauttasaaressa Nackapuistossa kaksi ruskeaa rakentamispikseliä poistetaan, samoin Lauttasaaren koillisosasta Länsiväylän eteläpuolelta poistetaan yksi ruskea pikseli ja pohjoispuolelta kaksi ruskeaa pikseliä.

⦁ Hämeenlinnan kaupunkibulevardilta poistetaan pohjoisesta osasta kaksi ruskeaa rakentamispikseliä ja Metsäläntien pohjoispuolelta poistetaan yhteensä kahdeksan ruskeaa pikseliä ja korvataan ne virkistys- ja viheraluemerkinnällä.

⦁ Uutelan kanavan itäpuolelta poistetaan neljä eteläisintä rakentamisen mahdollistavaa pikseliä

Lautakunta päätti todeta seuraavat asiat:

⦁ kaupunkibulevardien rakentaminen ei edellytä tiemaksujen tai vastaavien käyttöönottoa
⦁ kaupunkibulevardien liittymäratkaisut tehdään tarkemman suunnittelun yhteydessä
⦁ liittymät voivat olla joko eritasoliittymiä tai tasoliittymiä.
⦁ kaupunkibulevardien toteuttamisjärjestyksestä ja mahdollisesta vaiheittaisuudesta tehdään erillinen päätös
⦁ jatkovalmistelussa on varmistettava, että Haaganpuron arvokas taimenkanta säilyy
⦁ jatkovalmistelussa on varmistettava, että keskuspuiston ekologinen käytävä säilyy vahvana erityisesti Pirkkolan urheilupuiston ja Maunulan majan alueella
⦁ jatkovalmistelussa on pidettävä huolta siitä, että uurnalehto säilyy hiljentymiseen soveltuvana rauhallisena ympäristönä
⦁ kulttuuriympäristöt (esimerkiksi Rastilan kartano) tulee täydennysrakentamisen alueilla nähdä laajemmin kuin vain suojeltavina tai säilytettävinä rakennuksina eli kulttuuriympäristö käsittää myös piha-aluetta ja muuta ympäristöä
⦁ jatkosuunnittelussa otetaan huomioon Tuomarinkylän ja Kivinokan alueella niiden nykyiset toiminnat
⦁ luonnonmukaisia metsä- ja luontoalueita tulee olla riittävä määrä rakennettujen puistojen lisäksi
⦁ riittävät lähivirkistysalueet tulee turvata täydennysrakentamisalueilla
⦁ rantojen avoin käyttö ja kulkureitit turvataan alueita rakennettaessa

Yleiskaava: kyllä, mutta…

Vihreä valtuustoryhmä asetti tavoitteekseen neuvotella Keskuspuistosta pois mahdollisimman paljon rakentamista. Keskuspuisto on upea luontoalue, ainutlaatuinen metsä. Sitä käyttää lähes yhtä paljon ihmisiä kuin kaikkia Suomen kansallispuistoja yhteensä. SLL:n arvion mukaan siellä on enemmän uhanalaisia tai silmällä pidettäviä eläinlajeja kuin vaikkapa Teijon kansallispuistossa. Se on myös virkistyksen, liikunnan ja urheilun puisto.

Erityisen herkkiä alueita on Pirkkolan urheilupuiston ja Maunulan majan lähellä. Haagan puroon nousee taimen, joka on aivan poikkeuksellista kaupunkiolosuhteissa. Ekologiset käytävät ovat lajien kannalta oleellisia. Siksi Hämeenlinnanväylän bulevardisointi ei saa kaventaa niitä olemattomiin. Siellä on myös uurnalehto.

Hämeenlinnanväylän bulevardisointi on minun mielestäni yhdistettävissä Keskuspuiston kanssa. Kysehän on vain siitä, että mihin katu linjataan ja miten rakennukset sijoitellaan. Meillä on katuja, jotka rajautuvat puistoon, esimerkkinä Sibeliuspuisto. Yleiskaavan rakentamisen mittakaava on viitteellinen, jossain voi olla vähemmän ja toisaalla enemmän. On aivan selvää, että rakentamisen vähentäminen vaikeuttaa Hämeenlinnanväylän bulevardin taloudellista kannattavuutta. Ensi vaiheessa se tulisikin toteuttaa vain rataan asti. Loppu voi jäädä harkintaa tuleville vuosille, muiden bulevardien jälkeen. Tästä ei tulisi aloittaa bulevardien rakentamista.

Ehdotuksessa on muutamia muitakin rakentamisalueita Keskuspuistoon, joita ei mielestäni tarvita, esim. Metsäläntien ympäristössä.

Mielestäni Keskuspuistosta pitäisi laatia tulevaisuudessa osayleiskaava, jossa puiston rajaus käydään yhdessä käyttäjien kanssa läpi. Myös kansallinen kaupunkipuisto pitää perustaa, sillä tavoin Keskuspuisto saa arvoisensa valtakunnallisen arvon.

Lauttasaari, vähemmän on enemmän

Lauttasaari, kotisaareni rakentaminen ehdotuksessa on ollut ylimitoitettua. VIrasto onneksi jo lisäsi kuulemisen jälkeen uuden viheryhteyden Kotkavuoren läpi rantaan. En ole mikään merentäyttöjen fani. Toisiin paikkoihin ne sopivat hyvin, kuten vaikkapa Jätkäsaareen ja joihin Lauttasaarenkin osiin, mutta myös luonnollista merenrantaa on säilytettävä. Siksi toivoisin, että Lauttasaaren merentäyttöjä vielä vähennetään.

Ja vielä Tuomarinkylä ja Kivinokka! Kivinokkaan ehdotetaan tutkittavaksi sitä vaihtoehtoa, että Rastilan leirintäalueen reppumatkailijat voisi siirtää sinne alueelle. He voisivat sinne sopiakin, kunhan perävaunut menevät muualle. Keskustelin kivinokkalaisten kanssa, ja tämä voisi sopia sinne, kunhan tietyt reunaehdot toteutuvat. Tuomarinkylässä toimii hieno hevosratsastusalue, jonka reitistö pitäisi saada turvattua. Hevosharrastus on leimallisesti tyttöjen ja naisten harrastus, ja siinä missä turvataan jääkiekkotoiminta, on tämäkin tärkeä osa kaupunkia.

Olen saanut muutaman kysymyksen siitä, päätetäänkö tässä Vartiosaaren kohtalosta. Ei päätetä. Ehdotus lähti juuri lautakunnasta valtuustoon. Äänestin sen puolesta, että se säilytettäisiin viher- ja virkistyskäytössä. Se mitä valtuusto päättää Vartiosaaresta, toteutuu sellaisenaan.

Siis nämä, pari pientä ja isoa asiaa vielä. Olen käynyt lukuisia keskusteluja mm. Yleiskaavan tavoitteesta rakentaa urbaania kantakaupunkia, houkutella lisää helsinkiläisiä ja perustaa tämä kaikki raideliikenteeseen. Olen tämän idean takana täysin. Haluan, että Helsinki on oikea metropoli, oikea kaupunki, joka liikkuu kestävästi raiteilla ja jonka sydämeen eivät moottoritiet kulje. Se on laadukkaiden puistojen ja viheralueiden, metsien Helsinki, joka toivottaa tulijat tervetulleeksi. Koska vain rakentamalla uusia asuntoja saamme kodit edullisimmiksi ja kaupungin kasvamaan kestävällä tavalla. Siksi yleiskaava on hieno työkalu tulevaisuuden tekemiseen. On vain muistettava, että yhtään kuoppaa ei kaiveta tämän yleiskaavan perusteella. Edessä on lukematon määrä asemakaavoja ja toteutusta, joiden kohdalla taas väännetään mm. Viheralueista ja raiteista.

Ensimmäinen vääntö on tulevan vuoden aikana, kun tätä yleiskaavaa varten laaditaan toteutussuunnitelma, jossa aikataulutetaan tulevia hankkeita. Sen pitäisi olla koko kaupunkia ohjaava paperi. Mielenkiintoista tulee myös, kun yleiskaavan väestöennuste ajetaan toimintaan sisään. Sen jälkeen tarve kaupungin palveluille tulee näyttämään tyystin toiselta kuin nyt.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee tiistaina kokouksessaan lähettää yleiskaavan päätettäväksi kaupunginhallituksen kautta valtuustoon.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.5.2016: voi Vartiosaarta

Voi Vartiosaarta. Kannatin hylkäysesitystä, joka äänestyksessä hävisi äänin 2-7. Minä ja vasemmistoliitto jätimme eriävän mielipiteen asiaan. Näin ollen rakentaminen etenee käsiteltäväksi kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Mutta toivoa on: nyt jokainen valtuutettu voi päättää itse, haluaako tuhota tämän upean luontokohteen.

Hyväksyttiin taloussuunnitelma ja toimintasuunnitelma. Lisättiin Oden ehdotuksesta, että ”Lautakunta toteaa, että budjettiesitys ylittää raamin 650 000 eurolla. Lautakunta pitää ylitystä perusteltuna, koska Helsinki on MAL-sopimuksessa sitoutunut nopeuttamaan asuntotuotantoa ja siten kaavoitusta 6000 asuntoon vuodessa. Lautakunta on omassa AM;-lausunnossaan esittänyt vielä tätäkin nopeampaa asuntotuotantoa.”

Bunkkeri, Jätkäsaaressa, tarkistettu esitys. Valtuusto päätti juuri, että se myydään ja siihen tulee liikuntatiloja ja asuntoja. Kolme ensimmäistä kerrosta on varattu liikuntatiloille, neljäs osittain liikuntatiloille ja viidennestä ylöspäin tulee maksimissaan yhdeksän kerrosta asumista. Siihen mahtuu 500 asukasta! Tästä saatiin lausunnot, muistutuksia (7 kpl) ja kirjeitä (2 kpl). Huomautukset kohdistuivat Bunkkerin korkeuteen ja varjostavuuteen. Liikuntahankkeita pidettiin kannatettavina. Kaavaehdotukseen ei tehty muutoksia. Päätettiin esityksen mukaisesti.

Lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee Vuosaaren metroaseman jalankulkuyhteyksiä. Kannatetaan jalankulkuyhteyksien kehittämistä metroaseman ja kauppakeskuksen välillä. Esityksen mukaan.

Lausunto kaupunginhallitukselle toivomusponnesta asukastila Mellarin suunnittelusta yhdessä asukkaiden kanssa. Mikäli uusia sijaintiehdotuksia asukastilasta tehdään, selvittää kaupunkisuunnitteluvirasto niiden edellytykset kaavoituksen näkökulmasta. Esityksen mukaan.

Poikkeamishakemus (Punavuori, Ratakatu 9) hylätään. Siinä haettiin toimistorakennuksen 2.–5. kerroksen (1 120 k-m²) muuttamista asuntohotelliksi. Jäi viikoksi pöydälle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.5.2016: pelastetaan Vartiosaari

Tämä metsä tässä on Vartiosaari:

Kuva esittelymateriaalista

Kuva esittelymateriaalista

Haluaisin, että se säilyy virkistys- ja luontokäytössä. Aion tehdä esityksen tästä kokouksessa. Tästä voi tutustua rakentamissuunnitelmaan.

Bunkkeri, Jätkäsaaressa, tarkistettu esitys. Valtuusto päätti juuri, että se myydään ja siihen tulee liikuntatiloja ja asuntoja. Kolme ensimmäistä kerrosta on varattu liikuntatiloille, neljäs osittain liikuntatiloille ja viidennestä ylöspäin tulee maksimissaan yhdeksän kerrosta asumista. Siihen mahtuu 500 asukasta!
Tästä saatiin lausunnot, muistutuksia (7 kpl) ja kirjeitä (2 kpl). Huomautukset kohdistuivat Bunkkerin korkeuteen ja varjostavuuteen. Liikuntahankkeita pidettiin kannatettavina. Kaavaehdotukseen ei tehty muutoksia.

Lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee Vuosaaren metroaseman jalankulkuyhteyksiä. Kannatetaan jalankulkuyhteyksien kehittämistä metroaseman ja kauppakeskuksen välillä.

Lausunto kaupunginhallitukselle toivomusponnesta asukastila Mellarin suunnittelusta yhdessä asukkaiden kanssa. Mikäli uusia sijaintiehdotuksia asukastilasta tehdään, selvittää kaupunkisuunnitteluvirasto niiden edellytykset kaavoituksen näkökulmasta.

Poikkeamishakemus (Punavuori, Ratakatu 9) hylätään. Siinä haettiin toimistorakennuksen 2.–5. kerroksen (1 120 k-m²) muuttamista asuntohotelliksi.

Lisäksi listalla kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma vuosille 2017–2019, vuoden 2017 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2017–2019
Koko lista täällä

HS – kirjoitus: puhdas sisäilma Lauttasaaren lapsille

Hesari julkaisi 16.4.2016 mielipidekirjoituksemme siitä, miten Lauttasaaren koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat pitää ratkaista nyt heti. Se meni näin:

Puhdas sisäilma Lauttasaaren lapsille

Helsingin Sanomat raportoi (4.4. ja 6.4.), miten useassa Lauttasaaren päiväkodissa on sisäilmaongelmia. Kosteus ajaa evakkoon lapset Silkkiuikusta ja Telkästä. Särjessä on tiloja, joissa ei pidetä enää lapsiryhmiä. Myllykallion koululla on ongelmia.

Taustalla on erilaisia ongelmia. Betonin kuivumista ei odotettu paviljonkipäiväkoteja rakennettaessa. Rakentamisen valvonnassa ja lopputarkastuksissa on hutiloitu. Pieniin koulutiloihin on sullottu liikaa lapsia. Nämä ongelmat ovat tuttuja kaikkialla kaupungissa. Kaupunki ja Tilakeskus rakennuttajina ovat vastuussa.

Päättäjänä pitää katsoa peiliin: korjausvelkaa on päässyt syntymään. Määrärahoja peruskorjauksiin ei ole tarpeeksi. Remontteja on lykätty. Riittäviä väistötiloja ei ole.

Tilanne on erityisen paha Lauttasaaressa, jossa päiväkodit ja koulut pullistelevat lapsia. Ongelmien juuret ovat Lauttasaaren täydennysrakentamisessa. Uusia lapsiperheitä tulee lisää, palveluita ei.

Näin ei voi jatkua. Yhdenkään lapsen tulevaisuutta ja terveyttä ei saa vaarantaa epäterveellisellä sisäilmalla. Yhdenkään työntekijän ei pidä pelätä sairastumista. Kaupungin pitää välittömästi tarjota riittävät väistötilat joko rakentamalla lisää paviljonkeja tai vuokraamalla tilaa. Ongelmatilat pitää korjata heti. Kaikki ongelmat on korjattava kerralla. Ennen tilojen ottamista uudelleen käyttöön, niiden turvallisuus tutkitaan esimerkiksi homekoiran avulla.

Lauttasaaren uusi koulu ja päiväkoti on rakennettava heti. Ja niitä rakennettaessa valvonnan pitää ryhdistäytyä, ettei tällaista pääse koskaan enää syntymään.

Elina Moisio ja Jessica Karhu, lauttasaarelaisvanhempia ja varavaltuutettuja (vihr.)

Helsingin sanomat mielipidekirjoitus

Kaupunkisuunnittelulautakunta 3.5.2016: Vartiosaari säästettävä

Ennen kokouksen alkua saan olla vastaanottamassa adressia Keskuspuiston puolesta. Keskuspuisto onkin yksi niistä kohteista yleiskaavassa, joita pitää vielä viilata. Missään nimessä sitä ei pidä tuhota, se on osa helsinkiläisten virkistystä ja terveyttä, Helsingin keuhkot. Se on myös arvokas yhtenäinen viheralue, juuri sellainen, joita kaupungissa pitäisi olla lisää. Niinpä siitä pitäisikin tehdä kansallinen kaupunkipuisto, mieluiten mahdollisimman pian.

Voi murheen päivää, koska nyt listalla on Vartiosaari. Edelleen puolustan Vartiosaaren virkistyskäyttöä. Se on ainutlaatuinen luontokohde ja historiallinen paikka, jota pitäisi kehittää virkistykseen. Saarta pitäisi avata enemmän siihen, mutta ei rakentaa täyteen. Asia on syytä jättää pöydälle, jotta ehdimme käsitellä tätä vielä myös valtuustoryhmässä.

Kalasataman Verkkosaaren pohjoisosaan tulee 3600 asukasta. Kahdeksan asuinkorttelia, päiväkoti sekä alkuopetuskoulu sekä kelluva uimala ja venekerho ja venesatama. Vihdoinkin tänne saataisiin myös kelluvia asuntoja, joille on yritetty löytää Helsingistä paikkaa jo aika pitkään. Liikennesuunnitelmassa varaudutaan ”pitkäkestoiseen välivaiheeseen” ennen kuin Sörnäistentunneli rakennetaan. Ehkä pitäisi luopua tunnelista ja tehdä saman tien kestävämpi ratkaisu? Pyöräbaanan reitti kulkee myös Verkkosaaren pohjoisosan läpi.

Kruunusilloilla kulkevien ratikoiden suunnitelma. Tämä on yleissuunnitelma, joka sisältää periaatteet yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Uutta raitiotietä rakennetaan 9 kilometriä. Kaksi uutta linjaa: Rautatieasema – Yliskylä ja Kolmikulma – Haakoninlahti. Lisäksi tulee pyöräilyn ja kävelyn yhteydet.

Annamme kokouksessa lausunnon kaupunginhallitukselle Asumisen ja maankäytön ohjelmasta. Valtion kanssa on nyt käyty neuvottelut ja asuntotuotantoa Helsingissä lisätään sitä myöten, kun raiderahaa mm. Raide-Jokeriin saadaan.

Lausunto liikennekaaresta. On myös kannatettavia ajatuksia tässä ministerin esittelemässä paperissa, mutta siirtyminen markkinaehtoiseen joukkoliikenteeseen ei ole pelkästään hyvä asia. Hajautettu järjestelmä voi vaikeuttaa suunnittelua ja joukkoliikenteen hyvien palvelujen takaamista.

Koko lista on täällä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.4.2016: asiaa satamasta

Kokouksessa on vain rutiiniasioita, koska pidämme yhteisen tapaamisen Helsingin Sataman kanssa. Siellä käsitellään kaupunkisuunnittelun ja sataman yhtymäkohtia, toiveita ja ajatuksia.

Minusta pitää keskustella eritoten Länsisataman tilanteesta. Kun asukkaat muuttivat alueelle, heille luvattiin viihtyisä kaupunginosa. Nyt rekkaralli ja Länsisataman laajeneminen uhkaavat tätä. Liikennejärjestelyjä joudutaan tekemään, mutta silti alue ruuhkautuu, koska se on vähän pussin perällä. Mitä tälle voisi tehdä? Voisiko esimerkiksi satamamaksuilla ohjata tavaraliikennettä vielä nykyistä enemmän Vuosaareen? Ongelmana on, että henkilöautolauttojen mukana tulee aina vähän rahtia, koska se on toimijoille kannattavaa.

Lisäksi on mukava kuulla satamalaisten ajatuksia Vuosaaren kehittämisestä. Miltä nyt näyttää? Pitäisikö sinne vetää metro ja lisätä henkilöliikennettä?