Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.9.2016 raportti

Viher- ja virkistysverkostoalueiden kehittämissuunnitelma -raportin luonnos, pyysin viikoksi pöydälle lisäperehtymistä varten. Itse raportti tulee marraskuussa lautakuntaan päätettäväksi. Älyttömän tärkeä asia, joka tulee olemaan työkalu kaavoittajalle yleiskaavan kanssa.

Garden Helsingin arkkitehtikilpailu, jäi viikoksi pöydälle. Tämä on tärkeä ja merkittävä päätös, koska se määrittää, mitä HIFKin hallilta vaaditaan, jotta se olisi paras mahdollinen. Suunnittelussa tulee huomioida myös alueen sijainti osana Keskuspuistoa. Ratkaisu ei saa heikentää arvokkaiden rakennusten asemaa tai jalkapalloillun ja kenttäurheilun toimintamahdollisuuksia. Alue suunnitellaan esteettömyyden erityistason alueena. Baanaverkon mukaiset yhteystarpeet tulee huomioida. Alueen läpi pitää päästä jalan diagonaalisesti Nordenskiöldinkadulta Stadionin pohjoisen sisäänkäynnin suuntaan. Suunnitelmissa tulee esittää myös hulevesien hallinta ja viherkattojen käyttö. Se mitä ei vaadita, on ajatukset kivijalasta ja siitä, haluammeko siihen kivijalkakauppoja ja kahviloita. Tässä rakennetaan kuitenkin myös Töölöä, sen pitäisi olla sellaista, että on miellyttävää kävellä alueella. Palveluita kaivataan takuulla myös.

Esittelijä veti tämän asian pois listalta, joten sitä ei käsitelty. Huopalahden aseman ja ympäristön kehittäminen ja liikennesuunnitelma.

Tähtitorninkatu 16-18, Suomen Lähetysseuran toimistot muutetaan asumiseen. Kirkkosali aputiloineen säilyy nykyisessä käytössä. Rakennukset suojellaan merkinnällä sr-1. Myös arvokkaat sisätilat, kuten porrashuoneet ja kirkkosali suojellaan. Päätettiin esityksen mukaisesti

Etelä-Haaga, Kauppalantie 27–29, uusi asuinkerrostalo rautatien puoleiselle reunalle, 50 asukkaalle. Tontti jaetaan ja pysäköinti tulee maan alle uudisrakennuksen alle. Päätettiin esityksen mukaisesti.

Lausunto maakuntauudistuksesta ja sotejärjestämisuudistuksesta. Päätettiin ehdotuksen mukaan

Rakennuskielto Käpylään, kuusi Hilding Ekelundin suunnittelemaa kerrostaloa, jotka on rakennettu vuosina 1950 ja 1952. Rakennukset omistaa Helsingin kaupungin asunnot Oy. Päätettiin näin.
Yksi rakennuskiellon pidentäminen, yksi poikkeamishakemus Kalliossa. Päätettiin esityksen mukaan.
Yksi oikaisuvaatimus poikkeamispäätökseen Ullanlinnassa jäi pöydälle viikoksi.

Lausunto kaupunginhallitukselle Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2017 – 2020. Esityksen mukaisesti. Joitain hankkeita puuttuu listalta, kuten Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymä, Kuninkaantammen eritasoliittymä Hämeenlinnanväylällä, Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymä. Sekä taas kerran maanteiden meluntorjuntahankkeet. Valtion väylien meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä edelleen kasvavien meluhaittojen vähentämiseksi.

Lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee Hietalahdenrannan alueen katuturvallisuuden parantamista. Ehdotettuja kaiteita ei kannata lisätä, mutta turvallisuutta ollaan parantamassa. esityksen mukaisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.9.2016: Viherlinjaukset ja HIFK:n hallihanke

Viher- ja virkistysverkostoalueiden kehittämissuunnitelma -raportin luonnos. Älyttömän tärkeä asia, joka tulee olemaan työkalu kaavoittajalle yleiskaavan kanssa. Pakko pyytää viikoksi pöydälle, jotta ehtii paneutua vielä paremmin ja kyselemään näkemyksiä tähän.

Garden Helsingin arkkitehtikilpailu. Tämä on tärkeä ja merkittävä päätös, koska se määrittää, mitä HIFKin hallilta vaaditaan, jotta se olisi paras mahdollinen. Suunnittelussa tulee huomioida myös alueen sijainti osana Keskuspuistoa. Ratkaisu ei saa heikentää arvokkaiden rakennusten asemaa tai jalkapalloillun ja kenttäurheilun toimintamahdollisuuksia. Alue suunnitellaan esteettömyyden erityistason alueena. Baanaverkon mukaiset yhteystarpeet tulee huomioida. Alueen läpi pitää päästä jalan diagonaalisesti Nordenskiöldinkadulta Stadionin pohjoisen sisäänkäynnin suuntaan. Suunnitelmissa tulee esittää myös hulevesien hallinta ja viherkattojen käyttö. Se mitä ei vaadita, on ajatukset kivijalasta ja siitä, haluammeko siihen kivijalkakauppoja ja kahviloita. Tässä rakennetaan kuitenkin myös Töölöä, sen pitäisi olla sellaista, että on miellyttävää kävellä alueella. Palveluita kaivataan takuulla myös.

Huopalahden aseman ja ympäristön kehittäminen ja liikennesuunnitelma. Asema-aluetta kehitetään, suojellaan vanhan asemamiljöön rakennukset. Asemapuisto kunnostetaan ja sen läpi tulee kevyen liikenteen reitti. Vanhaan asemarakennukseen tulee juhlatila. Raide-Jokerin varteen saadaan uusia asuntoja. Muistutukset on käsitelty. Ainoa mikä mietityttää, on se, voisiko asuntoja olla enemmän?

Tähtitorninkatu 16-18, Suomen Lähetysseuran toimistot muutetaan asumiseen. Kirkkosali aputiloineen säilyy nykyisessä käytössä. Rakennukset suojellaan merkinnällä sr-1. Myös arvokkaat sisätilat, kuten porrashuoneet ja kirkkosali suojellaan.

Etelä-Haaga, Kauppalantie 27–29, uusi asuinkerrostalo rautatien puoleiselle reunalle, 50 asukkaalle. Tontti jaetaan ja pysäköinti tulee maan alle uudisrakennuksen alle.

Lausunto maakuntauudistuksesta ja sotejärjestämisuudistuksesta. Maankäytön suunnittelujärjestelmä pysyy uudistuksessa samanlaisena eikä kuntien rooliin näiltä osin tule muutosta. On kuitenkin vielä selkeytettävä ELY-keskusten ja maakuntien tehtävänjakoa. Maakuntien roolia kuntakaavoituksen edistämisessä tulisi täsmentää, ettei mene päällekkäin kunnan työn kanssa.

Rakennuskielto Käpylään, kuusi Hilding Ekelundin suunnittelemaa kerrostaloa, jotka on rakennettu vuosina 1950 ja 1952. Rakennukset omistaa Helsingin kaupungin asunnot Oy.
Yksi rakennuskiellon pidentäminen, yksi poikkeamishakemus Kalliossa ja yksi oikaisuvaatimus poikkeamispäätökseen Ullanlinnassa.

Lausunto kaupunginhallitukselle Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2017 – 2020.

Joitain hankkeita puuttuu listalta, kuten Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymä, Kuninkaantammen eritasoliittymä Hämeenlinnanväylällä, Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymä. Sekä taas kerran maanteiden meluntorjuntahankkeet. Valtion väylien meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä edelleen kasvavien meluhaittojen vähentämiseksi.

Lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee Hietalahdenrannan alueen katuturvallisuuden parantamista. Ehdotettuja kaiteita ei kannata lisätä, mutta turvallisuutta ollaan parantamassa.
Koko lista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.9.2016: Käpylä ja rakkauden metsä

Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.9.2016.

Länsi-Käpylän pientaloalue (Koskelantien, Mäkelänkadun ja Louhenpuiston rajaamalla alueella). Suojellaan alueen rakennukset, pihat ja puistot. Sallitaan täydennysrakentamista. Asuintilojen tulee ensisijaisesti laajentua kellarikerrokseen ja ullakolle. Lisäksi erillispientaloihin voi rakentaa uuden kuistin. Alueen lisärakentaminen kohdentuu pääasiassa entistä suurempiin talousrakennuksiin.

lausunto kaupunginhallitukselle aloitteesta, joka koskee Rakkauden metsän perustamista. Pallo heitetään rakennusvirastolle. Vähän nihkeillään metsän perustamista. ”Metsän sijasta alue voisi olla myös pienimuotoisempi puistomainen hedelmä- tai ruusutarha.”

Miksi kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin?

Kansallisen kaupunkipuiston status on vetovoimatekijä. Helsingissä voisi olla oikea, urbaani kaupunkipuisto. Asema vahvistaisi Helsingin strategiaa merellisen luonnon kaupunkina sekä nostaisi meidän kulttuuriympäristöjä esiin. Samalla se suojelisi viheryhteyksiämme, ekologisia käytäviä ja vihersormia.

Suomessa on kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa. Kunta voi hakea ympäristöministeriöltä kansallisen kaupunkipuiston statusta. Se vahvistaa alueen merkittävyyttä. Helsingissä on monia kansallisestikin merkittäviä luontoalueita, joista Keskuspuisto on vain yksi. Keskustelusta huolimatta kansallisen kaupunkipuiston perustamista ei olla koskaan oikeasti selvitetty eli niin sanottua perustamisselvitystä ei olla tehty.

Vihreä valtuustoryhmä teki aikoinaan oman aloitteen kansallisesta kaupunkipuistosta. Viime kaudella asia jäi siihen, mutta nyt valtuustoaloitteen on allekirjoittanut yli puolet nykyisistä valtuutetuista. Ehkä nyt olisi aika jo tehdä se perustamisselvitys!

Isoin kritiikki kohdistuu siihen, että ympäristöministeriö pääsisi sorkkimaan kaavoitustamme. Näinhän asia ei ole. Kaupunkipuiston rajaus, suunnittelu ja ohjaus kuuluvat kaupungille.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan pöydällä on lautakunnan vastaus aloitteeseen kansallisesta kaupunkipuistosta.
Päivitys: kaupunkisuunnittelulautakunta äänesti 6.9.2016 aloitevastauksesta. Perustamisselvityksen tyrmäävä lausunto voitti äänin 6-3. Perustamisselvityksen tekemistä kannattivat vain vihreät ja vasemmistoliitto.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 6.9: Kansallinen kaupunkipuisto ja tiivistyskaavoja

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin. On tehty valtuustoaloite, jonka on allekirjoittanut yli puolet valtuustosta. Lausunto suhtautuu kansalliseen kaupunkipuistoon nihkeästi. Olenkin asiasta aivan eri mieltä. Kansallinen kaupunkipuisto olisi oiva tapa antaa viher- ja virkistysalueillemme korkea asema, nostaa niiden vetovoimaisuutta. Haluan muutoksia lausuntoon. Asiaa käytiin läpi jo viime viikolla, mutta pyysin sen pöydälle.

Lammenrannan (Kaarela, Kuninkaantammi) asemakaavan muutos ja liikennesuunnitelma. Runkolinjan 560 varteen tiivistetään, jopa 900 uutta asukasta. Vaikuttaa erittäin hyvältä. Teollisuusalue muutetaan puukerrostaloiksi. Siellä on hieno tekoallas, jota on käytetty juomaveden puhdistamiseen. Tämä kunnostetaan ja sen ympärille tulee puisto. Samalla tehdään uimarantaa ja mm. ulkoilumaja. Asukaspysäköinti hoidetaan keskitetysti talolla. Puukerrostalot itsessään ovat varmasti hienoa, mutta samalla yritetään uusia ratkaisuja: rakennusten tulee tuottaa uusiutuvaa energiaa ja olla energiatehokkaita. Viherakattoja rakennetaan.

Yläkiventie 6 (Vartiokylä, Myllypuro) asemakaava. Tontille tulee uusi asuinkerrostalo, peräti 8-kerroksinen. Autopaikat tulevat pihalle. Täydennysrakentamista!

Pakilantien ja Välitalontien risteyksen ympäristön (Pakilantie 82, 83 ja 85 sekä Välitalontie 75b) asemakaava. Pakilantiestä on tulossa keskuskatu, jossa tiivistetään, tulee palveluita. Näille neljälle tontille tulee nelikerroksinen asuintalo. Ensimmäiseen kerrokseen tulee toimisto- tai liiketiloja. Asukkaita saadaan 100 lisää.

Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaohjeet, jäivät viime viikolla pöydälle.

Lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee Natsi-Saksalle luovutettujen kahdeksan juutalaisen muistoksi asetettavia kompastuskiviä. Suora ja lyhyt lausunto ”Ehdotetut muistolaatat toimivat kadun pintamateriaalina. Liikennesuunnittelun kannalta ei ole estettä käyttää metallisia laattoja jalkakäytävän päällystemateriaalina, mikäli niistä ei muodostu Tieliikenneasetuksen mukaisia tiemerkintöjä. Materiaalin tulee myös olla sellaista, ettei siitä aiheudu liukastumista tai kompastumista.”
Koko lista.

Tuhoaako yleiskaava Keskuspuiston?

Keskuspuisto on ainutlaatuinen. Se on sitä koko Suomenkin mittakaavassa. Siellä asuu useita uhanalaisia tai silmällä pidettäviä lajeja. Se on ketun, lumikon, palokärjen ja satakielen koti, muiden muassa. Keskuspuistossa on aarnia, haapoja, lehtoja. Sen metsät ja reitit toimivat virkistysalueena, luontokohteena ja liikunnan mahdollistajana. Haaganpuron eteen on tehty paljon töitä, jotta taimen edelleen nousee siihen.

Keskuspuisto ei kuitenkaan ole yksi paikka. Se on monta erilaista paikkaa. Se on Töölönlahti, se on Maunulanpuisto, se on Pirkkolanmetsä, se on Paloheinä ja Haltiala. Se on myös Ruskeasuon alue ja Laakson kenttä. Ainutlaatuisten luontoalueiden lisäksi Keskuspuisto on myös Hämeenlinnanväylän vartta, rakennettuja liikuntakeskuksia, ja esimerkiksi eläinten hautausmaa ja uurnalehto.

Se, mistä yleiskaavan kohdalla kiistellään, on erityisesti Pirkkolan ja Maunulan alue. Riita on syntynyt Hämeenlinnanväylän bulevardisointihankkeesta. Tarkoitus on, että väylä muutetaan kaduksi. Kun autojen nopeudet alenevat, melu ja saasteet vähenevät. Silloin voidaan rakentaa lähemmäksi katua. Bulevardeja tarvitaan kaupunkiin uusien asuntojen takia, mutta myös sen takia, että niiden avulla voidaan rakentaa kattava poikittaisten pikaraitioteiden verkosto. Jos emme siirrä liikkumista raiteille, kasvava kaupunki tukehtuu ja ruuhkautuu. Hämeenlinnanväylän bulevardi on osa tätä.

Ongelma on se, että yleiskaava on yleinen ja sen voi tulkita antavan oikeuden rakentaa Keskuspuistoon massiivisia määriä. Ehdotusvaiheessa rakentamista olikin paljon. Siksi Vihreiden neuvottelutavoitteena oli vähentää rakentaminen mahdollisimman pieneen. Keskuspuistosta poistettiinkin neuvotteluissa 16 hehtaaria asumista.

Yleiskaava ei ole keskuspuiston osalta edelleenkään paras mahdollinen. Bulevardin voisi toteuttaa myös juurikaan puistoon rakentamatta, esimerkiksi kaventamalla katua, siirtämällä sitä, rakentamalla risteysten ulkopuolella vain yhden talorivin nykyisen väylän pientareelle. Mutta yleiskaava ei myöskään estä parasta ratkaisua.

Vielä on mahdollista varmistaa, että Keskuspuiston kohdalla paras ratkaisu toteutuu. Hämeenlinnanväylän bulevardi pitää Haagan ja Pirkkolan kohdalla jättää viimeiseksi toteutettavaksi bulevardiksi. Keskuspuiston kohdalla rakentaminen on minimoitava, ettei yhtään arvokasta metsää kaadeta eikä Keskuspuisto kapene ekologisesti elinkelvottomaksi. Yksi mahdollisuus on laatia osayleiskaava, jossa keskuspuisto saisi tarkat rajat. Joka tapauksessa pitää tutkia se, voisiko joitain alueita ennallistaa puistoksi, vaikkapa parkkialueita. Joka tapauksessa on laadittava oma, erillinen ja huolellisesti Keskuspuiston ainutlaatuisuutta tunnustava ratkaisu. Yleiskaava ei estä mitään näistä.

Pitäisikö yleiskaava kaataa Keskuspuiston takia? Ei pidä. Sen mukana menisi liian paljon hyvää: mahdollisuus rakentaa tiivistä kaupunkia, valtavan määrän raiteita, pyöräteitä, luoda uusia yrittämisen paikkoja. Ja mikä tärkeintä: paljon, paljon asuntoja. Helsingin suurimpia ongelmia on asumisen korkea hinta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti jo lähettää yleiskaavan eteenpäin hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus käsittelee yleiskaavaa syyskuussa. Sen jälkeen siitä päättää valtuusto.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin vihreiden blogissa 1.9.2016.

Keskuspuisto. Kuva Helsingin kaupungin sivulta: http://www.hel.fi/hel2/keskuspuisto/fin/1esittely/

Keskuspuisto. Kuva Helsingin kaupungin sivulta: http://www.hel.fi/hel2/keskuspuisto/fin/1esittely/

Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.8. jätti tärkeitä asioita pöydälle

Tässä kokouksessa jäi pöydälle vastaus valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksen aloittamista. Pyysin sen siitä syystä, että olen eri mieltä vastausluonnoksen kanssa eli haluaisin kansallisen kaupunkipuiston.

Lisäksi pöydälle jäi päätös autopaikkaperiaatteista. Näihin palataan siis ensi vkolla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.8.2016: kansallinen kaupunkipuisto

Mathilda Wreden kujan (Hermanni) suojeltu puutalokokonaisuus vankila-alueen vieressä muutetaan vankilasta erillisiksi asuintaloiksi. Ne omistaa Senaatti-kiinteistöt ja osin yksityinen.

Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaohjeet. Nykyiseen verrattuna jousto lisääntyy. Ohjetta enemmän voidaan rakentaa, jos ehdot esimerkiksi jalankulun ja pyöräilyn edistämisestä toteutuvat. Minimiä on väljennetty siten että vaikkapa lähiöissä ei pidä rakentaa niin paljon autopaikkoja kuin nykytilanteessa. Polkupyörien pysäköintipaikkamääräykset ovat kuitenkin edelleen minimivaatimuksia.

Lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin. Tärkeä aloite ja tärkeä asia. Vastaus valitettavasti vähän nihkeilee eli ei kannata sen perustamista. Perustelut ontuvat: on muka vaikea rajata viheralueita ja valtaa ei haluta antaa ministeriölle. Tavallaan siitähän juuri kansallisessa kaupunkipuistossa on kyse: rajataan alue ja pidetään se sellaisena. Tosin aloitteen edetessä on paljon keskusteltavaa vielä esimerkiksi siitä, mitä puisto sisältäisi. Mutta tätä vastausta yli puolen valtuuston allekirjoittamaan aloitteeseen en ole valmis hyväksymään.

Koko lista täällä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökset 16.8.2016

Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.8.2016 päätti näin:

Lausunto HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2017-2019. Pari äänestystä kokouksessa.
Tarkastusmaksua halutaan korottaa 80 eurosta sataan. Tein ehdotuksen, ettei se ole perusteltua. Ylin pysäköintivirhemaksu on 80 euroa, ja minusta sen pitäisi myös tarkastusmaksun suuruus. Äänestyksessä ehdotukseni voitti äänin 5-3, yksi poissa.
Toisena ehdotimme, että ratikoissa luovutaan kuljettarahastuksesta, se lisää ratikoiden aikatauluongelmia. Tämä lisättiin lausuntoon yksimielisesti.
Lisäksi poistettiin viittaus kaupungin tuottavuustavoitteeseen, koska se oli lausunnossa väärin ymmärretty. Meni läpi äänestyksessä äänin 6-2, 1 poissa.

Lausunto toivomusponnesta aurinkopaneelien asentamisesta Helsingin rakennusten katoille. Ehdotuksen mukainen lausunto.

lausunto toivomusponnesta energiatehokkuutta palvelevista sähkö-, lämpö- ja liikenneverkoista. Ehdotetun mukaisesti. ”Helen Oy:n olisi syytä jatkaa energiatehokkuutta palvelevien älykkäiden verkostojen toteuttamista uusille rakentamisalueille ja saneerattaville alueille sekä kehittää toimintaa mm. Kalasataman alueelle toteutetun älykkäästä energiaverkosta ja Suvilahden aurinkovoimalan toiminnasta saatujen kokemusten perusteella.”

lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee keskustatunnelivarauksesta luopumista. Pitää kuulemma varautua myös sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät ole ihan heti toteutumassa. Tästä varauksesta voisi kyllä luopua koska sen huomioiminen suunnitelmissa maksaa rahaa. Ehdotetun mukaisesti.

rakennuskiellon asettamiseksi Itäkeskuksen yhdelle korttelille kaavoituksen ajaksi. Näin päätettiin.

lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä. Muutoksetta päätettiin lausunto.

Lausunto Hämeentien ja yms. liikennesuunnitelmaan liittyvästä valtuuston toivomusponnesta, jossa ehdotetaan kattavan kadun parannussuunnitelman laatimista Hämeentielle. Tämä kattava kadun parantamissuunnitelma toteutuu katusuunnitelmassa. Edelleen on tarkoitus jatkaa vuorovaikutusta alueen ihmisten kanssa. Ehdottetun mukainen lausunto.

lausunto kaupunginhallitukselle Hämeentien yms. liikenesuunnitelmaan liittyvästä valtuuston toivomusponnesta, joka koskee liikenteen sujuvuuden huomioon ottamista jatkosuunnittelussa. Itäväylän ja Sörnäisten rantatien muutoksista valmistellaan liikennesuunnitelmaa, joka on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2016 aikana. Lisäksi on tutkittu uutta ajoyhteyttä Hämeentieltä pohjoisesta. Se ei kuitenkaan ole hyvä, koska sitä käyttäisi vain vähän liikennettä ja sekoittaisi reitinvalintaa. Tämän mukainen lausunto

lausunto Hämeentien yms. liikennesuunnitelmaan liittyvästä valtuuston toivomus-ponsista, joissa painotetaan jalankulkijaystävällisyyden ja näkövammaisten huomioon ottamista. Nämä ovat suunnittelun peruslähtökohtia. Kun liikennevalot poistuvat, poistuu myös näkövammaisten ääniopasteet. Hämeentie onkin esteettömyysluokituksessa erikoistasoa. Siksi sillä on korkeat laatuvaatimukset. Suunnitteluun otetaan mukaan näkövammaisten järjestöt. Näin päätettiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.8.2016: Hämeentieponnet ja esteettömyyttä

Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.8.2016

Syksyn ensimmäinen kokous. Asialistalla Hämeentietä koskevat ponnet. Lausunto esteettömyysasetuksesta.

Lausunto HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2017-2019. HSL ehdottaa 6,2 % hinnannousua, vaikka kustannukset nousee vain 1,2 %. Tämän arvioidaan vähentävän joukkoliikennematkoja noin kahdella prosentilla. Minusta tämä ei ole oikea suunta. Tarkastusmaksua halutaan korottaa 80 eurosta sataan. Tätäkään en haluaisi.

lausunto toivomusponnesta aurinkopaneelien asentamisesta Helsingin rakennusten katoille. Mielenkiintoinen asia joten tässä koko lyhykäinen lausunto lainauksena listalta: ”Helsingin rakennusjärjestyksessä aurinkopaneelien asentaminen ei vaadi toimenpidelupaa, suurempien aurinkoenergiajärjestelmien osalta lupamenettelyyn vaikuttavat kaupunkikuvalliset ja rakenteelliset seikat. Aurinkoenergiajärjestelmien investointikustannuksilla on suuri vaikutus niiden kannattavuuteen ja potentiaalia rajoittaa käytettävä pinta-ala. Nykyisin aurinkoenergian hyödyntäminen soveltuu parhaiten tiiviissä kaupunkirakenteessa kaukolämpöön liitetyissä rakennuksissa kiinteistökohtaisen sähkön tuotantoon sekä öljy- ja sähkölämmitteisissä asuinrakennuksissa lämpimän käyttöveden tuotantoon kesäkaudella. Aurinkopaneelien sijoittaminen rakennusten katoille on yleisesti kannatettavaa, ellei niiden sijoittamisesta aiheudu kulttuurihistoriallista, kaupunkikuvallista tai teknistä haittaa.”

lausunto toivomusponnesta energiatehokkuutta palvelevista sähkö-, lämpö- ja liikenneverkoista. ”Helen Oy:n olisi syytä jatkaa energiatehokkuutta palvelevien älykkäiden verkostojen toteuttamista uusille rakentamisalueille ja saneerattaville alueille sekä kehittää toimintaa mm. Kalasataman alueelle toteutetun älykkäästä energiaverkosta ja Suvilahden aurinkovoimalan toiminnasta saatujen kokemusten perusteella.”

lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee keskustatunnelivarauksesta luopumista. Pitää kuulemma varautua myös sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät ole ihan heti toteutumassa. Tästä varauksesta voisi kyllä luopua koska sen huomioiminen suunnitelmissa maksaa rahaa.

rakennuskiellon asettamiseksi Itäkeskuksen yhdelle korttelille kaavoituksen ajaksi. Voimassa oleva asemakaava on suojelun osalta vanhentunut eikä sillä pystytä turvaamaan rakennuksen rakennushistoriallisesti merkittäviä arvoja.

lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi rakennuksen esteettömyydestä. Mietin, auttaako asetus esteettömyyttä. Se jonkin verran purkaa pakkoa. Esim. Luvanvaraisissa korjaus- ja muutostöissä asetusluonnos lisää harkintavaltaa. Määräyksiä poistuu mm. pientalojen kulkuyhteyksien osalta. Lausunto on huolissaan townhouseista, joiden osalta ei haluttaisi säätelyn kiristyvän. Asetuksissa on myös esteetön pääsy asuntoterassille, jonka pelätään vaikeuttavan tai lopettavan viherkattojen rakentamisen.

Lausunto Hämeentien ja yms. liikennesuunnitelmaan liittyvästä valtuuston toivomusponnesta, jossa ehdotetaan kattavan kadun parannussuunnitelman laatimista Hämeentielle. Tämä kattava kadun parantamissuunnitelma toteutuu katusuunnitelmassa. Edelleen on tarkoitus jatkaa vuorovaikutusta alueen ihmisten kanssa.

lausunto kaupunginhallitukselle Hämeentien yms. liikenesuunnitelmaan liittyvästä valtuuston toivomusponnesta, joka koskee liikenteen sujuvuuden huomioon ottamista jatkosuunnittelussa. Itäväylän ja Sörnäisten rantatien muutoksista valmistellaan liikennesuunnitelmaa, joka on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2016 aikana. Lisäksi on tutkittu uutta ajoyhteyttä Hämeentieltä pohjoisesta. Se ei kuitenkaan ole hyvä, koska sitä käyttäisi vain vähän liikennettä ja sekoittaisi reitinvalintaa.

lausunto Hämeentien yms. liikennesuunnitelmaan liittyvästä valtuuston toivomus-ponsista, joissa painotetaan jalankulkijaystävällisyyden ja näkövammaisten huomioon ottamista. Nämä ovat suunnittelun peruslähtökohtia. Kun liikennevalot poistuvat, poistuu myös näkövammaisten ääniopasteet. Hämeentie onkin esteettömyysluokituksessa erikoistasoa. Siksi sillä on korkeat laatuvaatimukset. Suunnitteluun otetaan mukaan näkövammaisten järjestöt.