1. Erottajan asemakaavan muutosehdotus, näyttää hyvältä. Aukio muuttuu autottomaksi oleskelualueeksi, jossa on tilaa myös tapahtumille, taiteelle ja vesiaiheille.. Alue liitetään osaksi kävelykeskustaa ja Esplanadin kaupunkitilaa. Puurivit ja -ryhmät säilytetään. Linja-autoliikenteen päätepysäkkijärjestelyt poistuvat aukiolta. Ajoramppi puretaan. Autottomalle aukiolle saa sijoittaa 15 m² kioskin ja siihen liittyvän ulkotarjoilualueen. Mannerheimintielle tulee uusi suojatie Erottajalta Bulevardille. 20:n pysäkki siirtyy Erottajankatu 4:n eteen.

2. toimintasuunnitelma vuosille 2014 – 2016, vuoden 2014 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2014 – 2016

Sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi ehdotetaan hyviä asioita, kuten yleiskaavaluonnoksen laadinta, asemakaavoja vaadittavalle 5500 asunnolle ja täydennysrakentamisen vauhdittaminen. Tärkeimmät ovat kuitenkin se, että asunnot tulee pääosin raideliikenteen lähelle ja edelleen mennään kohti joukkoliikenteen kuljetusosuuden kasvattamista aamumatkoissa ja poikittaisliikenteessä. Näissä aina miettii, että ovatko tavoitteet sopivalla tasolla: tarpeeksi haastavat mutta realistiset? Esim. joukkoliikenteen kuljetusosuuden tavoitteena 0,2 %-yksikön nousu, onko se oikea tavoite?

Muut toiminnalliset tavoitteet on kanssa hyviä: Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa verrattuna vuoden 2012 tasoon (74,4 %). Ja yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa tuetaan toimia, jotka edistävät pyöräilyä. Tavoitteena on pyöräilyn lisääminen ja turvallisuuden edistäminen.

3. Tapulikaupungin Maatullinpuiston eteläosan asemakaavan muutosehdotus
44 uutta erillispientalotonttia Maatullinpuiston etelälaidalle. Samalla uudistetaan puistoalueita ja ulkoilureittejä ja rakennetaan urheiluhalli. Nykyiset viljelypalstat rajataan omaksi alueeksi ja tulee lisää palstoja. Uusia asukkaita alueelle tulee noin 170. Nykyiset asukkaat jonkin verran vastustavat, koska väen myötä liikenne lisääntyy. Lisäksi joudutaan vähän nipistämään viheralueista. Tässä kohtaa tämä näyttäisi järkevältä tiivistämiseltä, koska vastauksessaan virasto sanoo, että Maatullinalueen mahdollisuuksia ei tällä hetkellä käytetä täysimääräisesti ja tavoitteena olisi luoda selkeä ja avoin keskuspuisto, asukaspuisto.

4. Östersundomin ja kaupunginteatterin alueille laitetaan rakennuskiellot asemakaavan laadintaa varten

5. Asesepäntien jalankulkuvalot Läkkisepänkujan kohdalla. Oppilaitoksen kohdalla Asesepäntiellä on nyt vaarallista, joten siihen tulee nappivalot.

6. lausunto talousarvioaloitteesta, joka koskee Vuosaaren sillan peruskorjauksen sekä kevyen liikenteen sillan suunnittelun ja rakentamisen aikaistamista vuodelle 2014. Ei taida onnistua suunnitelmien ja rahan takia.

Aika vain valuu sormien läpi ja ei ole taas tullut kommentoitua ajankohtaisia kaupunkipoliittisia ja valtakunnanpoliittisia asioita. Paitsi ehkä twitterissä ja facebookissa.

Jätkäsaaren torni: onneksi minun ei tarvinnut olla siitä päättämässä. Ruma kuin mikä, mutta toisaalta kannatan vähän uutta kaupunkiin sille sopiville paikoille ja mikä olisi uudelle sopivampaa kuin Jätkäsaari. Muuten inhoan sitä, kun tyypit panettelee Jätkäsaarta tai Ruoholahtea. Ruoholahti on hienoa kaupunginosa, jolla on oma tyyli. Vaikka siellä on mennyt asioita pieleen, kuten ehkä vähän monotonista julkisivurakentamista, mutta se on mukava, värikäs ja toimiva. Ugh. Olisin hyväksynyt tornin, ja Ode kirjoittaa minusta siitä hyvin.

Muut kootut mielipiteet:

Hienoa Suomi! Tulossa superviikonloppu, kun voitetaan lätkän MM ja Euroviisut. Viimeksi Viisut oli Helsingissä mahtava, upea, hengästyttävä tapahtuma, jonka soisin kyllä kokevani uudelleen. Tulkaa tänne!

Valtuustossa puhuttiin metropolialueen tulevaisuudesta. Kyse on siitä, minkä kannan Helsinki ottaa lausunnossaan valtiolle. Minusta Helsingin tulisi kannattaa pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä. Miksi? Siksi koska muut kunnat seudulla eivät sitä tee.  

Kuntien yhdistäminen olisi yksinkertaisesti järkevää. Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu johtaa tällä hetkellä seudun eriytymiseen, epäekologiseen liikkumiseen ja tehottomuuteen. Se syö kaikkien kansainvälistä kilpailukykuä.  Seudun kunnat kilpailevat toistensa hengiltä.  

Ellei kuntien yhdistyminen onnistu, on liikuttava kohti kattavaa metropolihallintoa, vaikka se onkin selvästi huonompi ratkaisu. Tällä hetkellä se on vain osa loputonta viivytystaistoa, jota käyvät haluttomat naapurikunnat ja poliitikot. Haluttomien  strategiana on nyt tässä vaiheessa ehdottaa metropoliyhteistyötä. Nämä haluttomat tulevat tekemään kaikkensa että metropolihallinnolla olisi mahdollisimman vähän valtaa, ei rahaa eikä mitään oikeuksia. Siitä tulisi kuntien keskustelukerho.  

Jos seudulla kuitenkin päädytään metropolihallintoon, on sille pakko saada vaaleilla valittu valtuusto. Sen tulee saada verotuloja, joko omia tai verotulojen tasauksen kautta. Ja kaikki maankäytön, asumisen ja liikkumisen suunnittelu.  

Metropolimallissa on soviteltu yhteen Helsinkiä ja Sipoota. Siinähän ei ole yhtään mitään järkeä. Helsingin kaupungista tulisi oudonmallinen ja kaikella tavalla eriparinen. Helsinkiä ja Sipoota on tähän asti rakennettu aivan eri lähtökohdista. Yhdistetty kunta olisi välimatkojen takia pakko rakentaa kaksikeskustaiseksi. Ja se tulisi hirvittävän kalliiksi.  

Nyt pitäisi ehdottomasti selvittää vähintään Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhdistämistä. Minusta ne olisivat luontevat kumppanit.

Onko Helsingissä tilaa yrittää? Säilyvätkö kivijalkakaupat Helsingissä? Miten sitä voisi auttaa? Tästä keskustellaan tänään Sanomatalossa Yrittäjien tilaisuudessa.

Kaupat tarvitsevat asiakkaita. Asukkaat ovat asiakkaita. Lisäämällä asukkaita eli tiivistämällä ja rakentamalla asuntoja saadaan ostovoimaa. Jos Kehä I:n sisäpuolella olisi vaikkapa 250 000 uutta asukasta, olisi sen verran lisää ostovoimaa. Siksi pitää tiivistää, rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja, sanalla sanoen Lisää kaupunkimaista kaupunkia. Tärkeäähän olisi, että kaupunginosat olisivat viihtyisiä, joissa asuisi riittävä määrä ihmisiä siten että omat kivijalkakaupat menestyisivät.

Tärkeintä on löytää tapoja ohjata ihmisvirrat keskustan kivijalkakauppojen äärelle. Tutkimukset osoittavat, että jos jalankulkua autetaan, kasvaa liikkuminen ja sitä myöten kivijalkakauppojen myynti. Saksassa kivijalkayrittäjät ovat ensimmäisenä vaatimassa ratikkaa kauppakadulleen. Ratikka liikuttaa sopivan nopeasti, mutta myös sopivan hitaasti, koska liikkeiden ikkunat näkyvät koko ajan.

Keskustan ruuhkaisuus on yksi syy, miksi ihmiset suuntautuvat ostoksilleen mieluummin kehäteiden ostoskeskuksiin. Kauppakeskus Jumbossa on samat liikkeet kuin Aleksanterinkadulla, mutta sinne on helppo ajaa. Keskustan liikkeiden ja kivijalkakauppojen houkuttelevuus syntyy kaupunkimaisuudesta. Siksi tarvitaan viihtyisyyttä, kävelykatuja, ja sen myötä vetovoimaa. Myös sujuvaa pysäköintiä tarvitaan. Esimerkiksi ajalla tai maksuilla rajoittamalla saadaan järjestettyä järkevä huolto- ja asiakaspysäköinti.

Tänään saadaan katsaus viime vuoden kaavoitukseen. Viime vuonna tehtiin kohtalaisen ympäristöystävällistä kaupunkia. Yli 90 % kaavoitetusta asuin- ja toimitilakerrosalasta sijoittuu raideliikennevyöhykkeelle. Peräti 2/3 osaa
toimitilakerrosalasta syntyi kantakaupunkiin, aluekeskuksiin tai
raideliikenteen suunniteltuihin solmukohtiin.

Taivallahden kasarmin alueen asemakaavan muutos. Armeija on lähtenyt tervetuloa asuminen, vanhusten asuntola ja kauppa. Alueen rakennukset suojellaan.

Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alue jäi viimeksi pöydälle. Tämä on vaikea asia. Vastustus nykyisiltä siirtolapuutarhalaisilta on mittavaa. Paikalle tulisi paljon uusia palstoja, kun aikoinaan koulupuutarhana toimineelle alueelle tulisi uusia ja lisäksi kulmiin, joissa on aikoinaan ollut yhteiset käymälät. Lisäksi osa suurista palstoista pilkotaan ja reunamille pannaan pari lisää. Tätä varten tulisi myös tie ja parkkipaikkoja. Molemmat ovat perusteltuja, koska kuulemma nykyisellään pakilalaisia häiritsee, kun siirtolapuutarhaväki parkkeeraa minne sattuu. Siirtolapuutarhapalstojen tarve on kaupungissa huutava, mutta mietityttää kyllä metsästä nirhaiseminen ja se mitä ihmiset ovat sähköposteissaan sanoneet: miten käy luonnonarvojen ja kulttuurimaiseman?

Käpylän Kisakylän asemakaavan muutos. Kisakylän rakennukset ja pihatilat sekä suurten perheiden asuntojen
korttelikokonaisuus suojellaan. Tärkeää on, ettei muutos sulje pois meluntorjunnan tai hiukkastorjunnan parantamista, paitsi muutamassa kohtaa, jossa piha-alueiden meluntorjunta ei ole toteutettavissa vaarantamatta alueen säilytettävän
ympäristön arvoja. Tämä vaikuttaa hyvältä muutokselta.

Nervanderinkatu 13 asemakaavan muutosehdotus. Museoviraston käytössä olleen entisen
koulurakennus annetaan nyt Sibelius-Akatemian käyttöön. Samalla rakennus
suojellaan. Rakennusta laajennetaan pihan alueella osittain maan pinnan alapuolella
olevan kerroksen verran.

Veturitien liikennesuunnitelma. 140 miljoonan euron hanke, ihan kamalan kallis. Perustellaan
sillä, että saataisiin Keski-Pasilan rakentaminen vauhtiin, mikä onkin tärkeää. Hintaa nostaa se, että työ vaatii paljon väliaikaisjärjestelyjä eikä junaliikennettä voi töiden ajaksi pysäyttää. Olisiko mitenkään mahdollista aloittaa päättämällä toteuttaa vain se osuus, joka on Keski-Pasilan rakentamisen kannalta oleellista ja jättää monsterikallis osuus myöhäisempään päätökseen?

Kävi kutsu valtuustoon, joten pääsin mukaan keskustelemaan valtuustokauden suurimmasta asiasta, valtuustostrategiasta. Vihreät neuvottelijat olivat tehneet mahtava työtä ja saaneet strategian vihertämään. Se on parempi, konkreettisempi kuin edellisen kauden strategia.

Emma Kari piti ryhmäpuheen, jossa tärkeimmät asiat ovat esillä:

“Helsinkiin halutaan muuttaa, koska se on oikea kaupunki.” Se on juuri näin. Tällaisia ihmisiä on Suomessa ja maailmassa entistä enemmän. Siksi itse puhuin siitä, miten kasvava väestö haastaa liikennesuunnitelujärjestelmämme. Strategiaan on kirjattu: “Lisätään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteestä.” Kun tähän yhdistetään paperissa päätettävä investointikatto, se tarkoittaa sitä, että lähestulkoon kaikki liikenneinvestoinnit pitää olla tätä tavoitetta edistäviä investointeja.

Siksi tarvitaan tällä valtuustokaudella lisää rahaa joukkoliikenteeseen, enemmän palveluja ja linjoja ja alemmat hinnat. Aitoja vaihtoehtoja autolla ajamiselle, jotta auto on helppo jättää kotiin. Tähän samaan tähtää se, että tarvitaan uusia liityntäpysäköintipaikkoja.

Nämä kaikki asiat ovat olleet esillä kaupunkisuunnittelulautakunnassakin: lisää pyöräilyä, määrätietoista pysäköintipolitiikkaa ja tienkäyttömaksut käyttöön

Uudet helsinkiläiset tarvitsevat katon päänsä päälle. Strategiassa asuntorakentamistavoitetta nostettiin viidelläsadalla viime keväänä päätetystä. Tämä tulee olemaan vaikeaa. Kohtuuhintaisen asumisen takia mukana on hyviä linjauksia, kuten autopaikan hinnan erottaminen asunnon hinnasta. 60 % kantakaupungin ruokakunnista on kuitenkin autottomia.

Strategiassa näkyy mainiosti painotus nuoriin, nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja nuorisotakuun toteuttamiseen. Lapsiperheiden eriarvoistuminen jää kuitenkin vähemmälle, josta vihreiden ryhmäpuheessa hyvin puhuttiinkin. Siinä ehdotettiin, että olisi hyvä kokeilla perhekeskuksia. Siin neuvolapalvelut, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu löytyisivät saman katon alta. Se voisi olla konkreettinen avaus ongelmien havaitsemisen ja nopean avun suuntaan.

Selvästi vihreiden neuvottelijoiden kynästä on kohta, jossa ihmisten kuuntelemista ja osallistumista autetaan. Avoimempi ja hauskempi Helsinki sai sysäyksen eteenpäin jo viime kaudella, mutta nyt tarvitaan välineitä, että mielipiteet ja ideat siirtyvät käytännön toteutukseen, virastojen ja esitysten osaksi. Pelkkä muodollinen kuuleminen ei riitä, vaan tarvitaan yhdessä tekemisen meininkiä.

Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueasia jäi pöydälle. Siitä onkin tullut paljon palautetta. Valtuusto on linjannut, että tarvitaan uusia siirtolapuutarhapalstoja Helsinkiin. Siksi tämä on kyllä pääsääntöisesti hyvä ehdotus. Siellähän rakennetaan vanhalle Ärtin koulupuutarha-alueelle, jota ei olla enää pidetty yllä opetusviraston toimesta vuosiin. Lisäksi rakennettaisiin kaikissa kulmissa olevat vanhat käymäläalueet. Ehkä eniten mietityttää Lystinkukkulan reunaan tuleva tie, jota nyt kuitenkin on ehdotuksessa kavennettu aikaisemmista ehdotuksista. Sitä kuulemma tarvitaan, koska isot palstat jaetaan ja uusia tulee yläreunaan, joten ne tarvitsevat tien. Tien lisäksi paljon palautetta on tullut siitä, miten tosiaan isoja palstoja jaetaan kahtia. Esittelijän mukaan niiden jakaminen olisi edessä joskus 2027 jolloin nykyiset vuokrasopimukset umpeutuvat. Keskustellaan nyt vielä viikko ja katsotaan ensi viikolla tätä asiaa.

Pysäköintipolitiikasta ei tehty nyt lautakunnan linjauksia, vaan lähetettiin se lausunnoille. Esittelijä kertoi vielä miten Kansalaisraati (Demokratiapilottihanke) tulee ottamaan tähän kantaa ja että aiotaan toteuttaa kyselytutkimus pysäköintipolitiikan teemoista, johon kuka tahansa pääsee vastaamaan verkossa. Kaikki mukaan!

Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymä: Kaukalo vai Ramppi. Päätettiin, että Kaukalon suunnittelua jatketaan. Hanke on siis nyt yleissuunnitelmavaiheessa. Se on kallis, mutta myös aika pitkässä kantimessa eli varamsti toteudu muutamaan kymmeneen vuoteen.

Veturitie jäi viikoksi pöydälle. Se on ihan kolossaallinen systeemi, joka maksaa ihan hirmuisesti (140 meuroa). Ode kirjoittaa siitä hyvin.

Pysäköintiä on pakko alkaa ajattelemaan uudella tavalla, kun kantakaupungin isot alueet rakentuvat ja ihmisiä pukkaa kaupunkiin. Pakko kai todeta vihreä-disclaimer: en vihaa autoja enkä autoilijoita. Se on liikkumismuoto, jota tulee käsitellä kuten muitakin liikkumismuotoja. Kaupungin tehtävä on auttaa, että ruuhkaisilla kaduilla tarvittaisiin omaa autoa mahdollisimman vähän.

Käsittämätöntä on se, ettei autoilua ole käsitelty liikkumismuotona muiden joukossa aikaisemmin vaan sillä on jokin outo erityislaatuinen asemansa. Kaikessa muussa tarkan markan vaalijat ovat vyöryttämässä kustannuksia niiden aiheuttajille. Tällä hetkellä asukaspysäköijä vastaa vain murto-osasta siitä aiheutuvista kustannuksista. Sitä tuetaan voimakkaasti julkisin varoin. Kuitenkin 60 % kantakaupungin ruokakunnista on autottomia! Lisäksi, tällä hetkellä kaupunki tukee nimenomaan keskustassa asuvien pysäköintiä, kun taas esikaupunkialueilla kiinteistöt kattavat itse pysäköinnistä aiheutuvat kustannukset. Tämä on tulonsiirto esikaupungissa asuvilta keskustassa asuville ja autottomilta autollisille.

Asukaspysäköinnin hinnan nostaminen on syytä tehdä asteittain, samalla on huolehdittava riittävästä määrästä sekä talvisäilytyspaikkoja että keskitettyjä pysäköintiratkaisuja kullekin alueelle. Vertailun vuoksi todettakoon, että Tukholmassa asukaspysäköinnin hinta on yli 1100 euroa vuodessa ja Göteborgissa noin 800 euroa.

Samoin jokainen Helsingissä asunnon ostaja maksaa asunnossaan muiden autopaikoista. “Pahimmillaan neliöhinta voi nousta jopa 600 euroa”. Onkin aika irrottaa autopaikan hinta asunnon hinnasta. Se onnistuu keskitetyillä ratkaisuilla alueella. Kaupungin on syytä olla itse mukana näissä ratkaisuissa, koska alueet saattavat rakentua eriaikaisesti, joten yksityisen toimijan on vaikea kantaa riskiä pysäköintihallista, jonka asiakkaat muuttavat alueelle pikku hiljaa. Onneksi myös valtion suunnasta on käynnistymässä kokeilu, jossa ARA-tuetussa vuokra-asuntotuotannossa autopaikat irrotetaan asunnon hinnasta. Helsingin pitää tarttua tähän mahdollisuuteen heti.

Esityslistalla todetaan, että kantakaupungissa yhden pysäköintipaikan lisäys toimitilalle aiheuttaa elinkaaren aikana noin 27 000 euron paineen toteutuspaineen liikenneinvestoinneille, jotka kantakaupungissa tilan vähäisyyden vuoksi usein ovat tunneleita. Näitä vaikutuksia ei olla ennen tarkasteltu ollenkaan.

Johan tässä blogissa näyttäisi olevan vain kaupunkisuunnitteluasiaa. Ehkäpä terästäydyn muussakin lähiaikoina.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa tiistaina saadaan näkymiä kantakaupungin autoliikenteen tulevaisuuteen. Ja onpas synkkiä näkymiä! Ei liene ihme, että asukasmäärät kasvavat, koska olemme rakentamassa suuria alueita uusille asukkaille. Kalasatama, Jätkäsaari, Keski-Pasila, Hernesaari – uutta ja hienoa on tulossa.

Nykyinen liikennejärjestelmä ei vain enää toimi. Tarvitaan uutta ajattelua, mutta myös uusia työkaluja. Viraston tarkastelussa katsottiin maankäyttömuutosten, liikenneinvestointien, pysäköinnin ja ruuhkamaksujen vaikutuksia kantakaupungin liikenteeseen.

Olen varma, että autoilua pitää auttaa. Autoilua vain ei enää auta vanhat konstit. Ei ole sellaista määrää kaistoja ja teitä, jotka rakentamalla tämän niemen ruuhkat saataisiin selvitettyä tai autoilua helpotettua.

Virasto listaa oikeat keinot: Joukkoliikenteen edistäminen, pyöräilyn edistäminen, määrätietoinen pysäköintipolitiikka, tienkäyttömaksut ja autoliikenteen tunneli-investoinnit.

Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Reippaasti lisää rahaa joukkoliikenteeseen. Aitoja vaihtoehtoja autolla ajamiselle, jotta auto on helppo jättää kotiin. Reippaasti liityntäpysäköintipaikkoja, josta matka jatkuu sujuen. Joukkoliikenteelle kunnon etuoikeutettua ajoa, vihreitä aaltoja valoissa, omat kaistat – nopea kuljetus määränpäähän.

Ihan hienon vertailukohdan antaa viraston laskelma: ”Keskustatunneli pienentää vuoden 2035 tavoiteverkon ruuhkaisuutta kaksi prosenttiyksikköä. Mallinnettu ruuhkamaksujärjestelmä vähentää ruuhkaisuutta kymmenen prosenttiyksikköä.” Kannattaa kannustaa. Tosiasia on, että pelkästään nopeuttamalla autoilua, ruuhkat eivät vähene. Lisää autoja ja autoilijoita tulee, mikä jämäyttää ruuhkan uudestaan.

———————————————————————————————————-

Huomenna lautakunta myös lausuu aloitteesta townhouse-asuntojen soveltumisesta ryhmärakentamiseen. Lausunnossa on hulvaton virke: ” Toteutuneista ryhmärakentamishankkeista saadut kokemukset osoittavat, että yhteishankkeita, kuten keskitettyä pysäköintiä tulisi välttää ryhmärakentamishankkeissa.”

Jotensakin käsittääkseni tuo ryhmärakentamishanke on yhteishanke…
Tässä kohtaa ryhmärakentamista ei kannateta ko tonteille. Mutta samalla todetaan, että Kruunuvuorenrannassa olisi muita tontteja. Tällöin tontit pyritään suunnittelemaan siten, että ne soveltuvat hyvin ryhmärakentamiseen, rakentamisyksikön koko pidetään pienenä, max kuusi asuntoa/ryhmä, jokaiseen asuntoon järjestetään yhteys suoraan kadulta, tontit kaavoitetaan suuremmiksi ja pysäköinti järjestetään tonttikohtaisesti. Ryhmärakentaminen ja rakennuttaminen sopisi hyvin myös Stansvikinnummen pientalovaltaisena kaavoitettavalle alueelle.

Lisäksi lausutaan valtuustoaloitteeseen, että tarkistetaan Vuosaaren sillan nopeusrajoitus 50 kilometriin tunnissa. Tämä on hyvä ajatus, koska alhaiset nopeusrajoitukset ovat tärkeä turvallisuutta lisäävä tekijä. Alemmat rajoitukset myös vähentävät melua. Aiotaan myös laatia liikennesuunnitelma, jonka yhteydessä tutkitaan moporeitit sekä Vuosaaren sillan liikennejärjestelyt.

Edelliseen kirjoitukseeni alla täsmennän vielä äänestyksiä lautakunnassa eilen. Etten anna väärää todistusta lautakuntatovereista.

Kokoomus ehdotti pyöräilyohjelmaan edellisessä tekstissä mainitsemani lisäyksen, että kaikki pysäköintipaikat pitäisi korvata. Esittelijä muutti esitystään tähän suuntaan (mikä minusta hieman poikkeuksellista, koska yleensähän esittelijä odottaa, että lautakunta on yksimielinen ennen kuin muuttaa omaa esitystään).

Demarit teki baanoihin täsmälleen saman sisältöisen muutosesityksen kuin kokoomus ohjelmaan. Ohjelman uusi, esittelijän muutettu esitys kuitenkin kattaa kaiken jatkotyön pyöräilyn osalta, myös tuon pysäköintipaikkakirjauksen, he muuttivat esitystään niin, että siihen jäi vain esikaupunkikirjaus. Jota en itse kannattanut, koska se esittelijän mielestä lukee jo baanaverkkosuunnitelmassa.

Illan kuluessa kokoomuksen ehdotuksesta ja demarien kannattamana Töölön pyörätie palautettiin, koska pysäköintipaikat. Helsinginkadun pyörätie palautettiin demarien ehdotuksesta, kokoomuksen tukiessa, koska pysäköintipaikat.

Ja sitten pakollinen vihreiden discleimeri. Autoja tarvitaan, auto on monelle tärkeä kulkuväline, autoilla pitää olla osansa kaupunkisuunnittelussa. Ihmisiä pitää houkutella joukkoliikenteen, pyöräilyn käyttäjiksi. Kaikkea kaupunkisuunnittelua ei vain voi tehdä autoilun ehdoilla. Ja eikö se ole jo ideologista, jos Helsinginkadun pyörätie on pakko palauttaa, vaikka esittelijän mukaan alueella on 300 (!) asukaspysäköintipaikkaa enemmän kuin tunnuksia?